Bee En tiedä. Kukaan ei tiedä. Uskoin pitkään, että aina on olemassa totuus. Mutta ennen totuutta on näkökulma ja niitä ei koskaan ole vain yhtä. Eli totuus on mahdottomuus ja sen kanssa on elettävä. Muiden elävien kanssa — järjen varassa.

Onko rikkaus peto?

Suurin osa ihmisistä ei tee mitään rikastuakseen. No ehkä sentään haaveilee. Rikastumiseen tarvitaan kuitenkin halu vaurastua, joka sitten ohjaa toimintaa — ja usein 24/7 eli se vie koko käden.  Suurimmalle osalle ihmisiä riittää toimeentuleminen ja sen ohella kaikenlainen muu puuhailu.

Olisikin mielenkiintoista kuulla mitä tapahtuisi, jos ei kannettaisi niin paljon huolta rikastumisesta. Kävisikö todella niin, että päästettäisiin peto irti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Rikastumiseen on monta tietä, sinulla on perinteisen yksipuolinen käsitys asiasta. Harmillisen kasvava osa ei välitä edes yrittää hankkia toimeentuloaankaan enää omin voimin, toisaalta kun ei ole paikkoja joissa sen hankkisi ja osa luovuttanut jo ennen työelämän alkua. Ole siis huoleti, ei tässä sosialidemokraattisessa onnelassa kukaan viitsi kohta pyrkiä mihinkään kun siitä seuraa vain taloudellisia sanktioita verotuksen kautta sekä yleinen halveksunta. Tällaisesta nopeampien kampittamisen, etevämpien lannistamisen ja muunlaisesta vyöstä kiinni pitämisen kulttuurista meidän pitäisi päästä. Köyhyyskään ei tarkoita että ihminen on sen onnellisempi saati kehittyneempi, johtuu siitä ettei varallisuus ainakaan minun silmissäni määritä ihmistä mihinkään suuntaan, se on vain rahaa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kuule, olen ihan samaa mieltä. Ehkäpä ilmaisin asian kehnosti?

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Minun pitäisi olla tietoisempi kalenterin suhteen, nyt kun tajusin, niin ilmaisit asian erittäin hyvin ja minä otin aivan todesta. Onnittelut, pitänee syödä silliä ja kuravettä päälle... :D

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mitä on rikkaus? Pidän varakkuutta eri asiana kuin rikkautta. Varakkuuden pitäisi olla normi työnteolla /yrittämisellä saavutettavissa.

Tottakai olisi hyvä asia, että mahdollisimman moni ihminen kautta maailman rikastuisi (tai vaurastuisi). Se aina kehittää yhteiskuntaa, kun mahdollisimman moni voisi alkaa mm. rahoittamaan uusia innovaatioita.

Nyt on vaan se surkee tilanne, että yli puolet maailman varallisuudesta on yhden %:n hallussa. Tilanne ei ole kovin sopusuhtainen. Jos yhä harvemmalle kertyy omaisuudet, niin monien muiden mahdollisuudet vaurastua vähenevät.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Rikkaus on suurta varakkuutta. Hatusta vedettynä luulen, että rikkaudet ovat aina olleet pienen ryhmän hallussa. En usko, että kenestä tahansa edes on rikastumaan. Enkä myöskään usko, että koskaan pystytään luomaan sellaisia pitäviä sopimuksia, että varallisuus saataisiin jaettua jotenkin tasapuolisesti.

Mutta se mitä haluaisin tietää on, miksi rikkailla pelotellaan ihmisiä. Pelottelu on karmeaa vallan käyttöä. Onko sille jotain perusteita?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Rikkailla pelottelu perustuu mielestäni historiaan, eikä Suomessa kovin kaukaiseenkaan. Agraarisuomessa rikkaita olivat isot maatalot joissa pidettiin palvelusväkeä. Vielä 1930-luvulla kerrottiin olleen kotiseudullanikin jokunen talo, joissa rengit ja piiat söivät erillään talonväestä. Perunoiden kanssa talonväellä oli ollut läskisoossia, palveluskunnalla pelkkää suolavettä. Kuka tuollaiste erottelua kaipaa?

Jos tämän päivän rikkaat tykkäävät että heidän varallisuutensa lisääntyy liian hitaasti, niin samaa saattaa ajatella varallisuusasteikon toisessa päässä väki leipää jonottaessaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #6

Eli uskotaan rikkauden olevan pohjimmiltaan pahansuopia toisia kohtaan. Onko niin todella, on ihan relevantti kysymys.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #7

Rikkaat ja köyhät eivät pysty ymmärtämään toisiaan. Meillä ei ole enää aatelisjärjestelmää joka määräsi sääntöjä myös rikkaille. Rikkailla ei ole konstruktiivista roolia. Siksi heitä aina, tässäkin ketjussa verrataan sosiaalituilla eläviin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #8

Jos rikkaita on hyvin pieni vähemmistö —yhdestä kymmeneen prosenttia — eikö rinnakkain eläminen luonnistu suuren enemmistön kanssa?

Amerikkaanhan lähdettiin aikoinaan aatelisjärjestelmää pakoon, jotta voisi käyttää omia voimia ja taitoja omaksi hyväkseen? Näen paljon samaa nyt näiden varakkaimpien poistuessa Suomesta. He kokevat, että heidän osaamistaan kupataan nykyisen hallinnon taholta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #9

Mä luulen ettei heillä ole roolia ja eivät itse ole kiinnostuneita luomaan sitä. Ilmapiiri Suomessa ei ole hyvä nykyään. Monet köyhätkin tai vähempivaraisetkin lähtisivät jos se heille olisi yhtä helppoa. Ihmisiä pitävät maissa lähinnä erilaiset sukulaissuhteet. Jos olet varakas pystyt hoitamaan sellaiset myös tajojen yli. Jos sinulla on hulppeat lukaalit monessa maassa sinun on helppo houkutella sukusi sinne pitämään yhteyksiä yllä.
No tämä on pseudo-ongelma.
Minusta rikkailla on kaikki edellytykset kestää se että heitä ei rakasteta kun he liikkuvat kosmopoliittisessa maailmassaan.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #7

Mä en ainakaan usko niin. Enempi uskon pyrkyreiden olevan pahansuopia (tietenkään ei voi yleistää).

Mutta sitten on se ongelma, että moni rikas on varmaan vieraantunut köyhien (tai tavisten) elämästä.

Mutta tosiaan.. Ketä on rikas? Onko se joku Forbesin listalla oleva vai osakesalkun omistava varakkaampi suomalainen? Kummalla olisi oikeasti mahdollisuus vaikuttaa tuhansiin ihmisiin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset