Bee En tiedä. Kukaan ei tiedä. Uskoin pitkään, että aina on olemassa totuus. Mutta ennen totuutta on näkökulma ja niitä ei koskaan ole vain yhtä. Eli totuus on mahdottomuus ja sen kanssa on elettävä. Muiden elävien kanssa — järjen varassa.

Miten äänestät muutosta?

Oma vastaukseni on: et mitenkään. Vaaleissa annetulla äänellähän ei saa vain tiettyä asiaa, vaan mukana tulee aina paljon sellaista, mitä ei missään nimessä ole puoltamassa. Sitten ovat vielä lehmänkaupat niin hallitusneuvotteluissa kuin vaalikauden aikana.

Mitä tilalle kysytään seuraavaksi? Niin, sanopa se.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Katsoin eilen Yle Areenan Pressiklubi tallenteen, jossa mukana oli myös Hjallis Harkimo. Hän sanoi, että politiikka tarvitsee muutosta. Hyvä ajatus, mutta sitten tulee vastaan se seuraava vaikeus. Kuinka niin vaikeasti, raskaasti toimivaa koneistoa muutetaan. Neuvotteluissa tapahtuu aina kummia ja moni joutuu pyörtämään lupauksensa äänestäjilleen. Jostain syystä se vain on niin, luvataan liikaa, unelma ei kanna kauaa. Yksi ajatus on, että politiikan toimivuus on retuperällä. Se tarvitsee "uuden aallon" jotta muutos tapahtuisi näkyvästi. Tämä tyhjän jauhaminen on jatkunut jo liian kauan, vaikka itse koneisto edelleen toimiikin tutulla rutiinillaan.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Minua kiusaa se, että nyt on alettu käyttämään argumenttina sitä, että älkää narisko, vaan tehkää muutos seuraavissa vaaleissa. Vaalit ovat kuulemma se oikea ja ainoa paikka vaikuttaa.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Pienet puolueet lupaavat usein muutosta, hyvä niin. Mutta entä sitten itse kaikki se, missä tuo muutos on tehtävä. Riittääkö lupaajilla varmasti osaaminen ja vahvuus toteuttamaan vaikkapa ero EU:n alaisuudesta. Helppoa puhua, vaikeampi jo olla sanojensa takana. Vastassa ei ole kevyen sarjan liike-elämää tai poliitikkoja. Aikanaan pienet puolueet sanoivat muuttavansa politiikan kenttää siten, että puoluetuki otetaan pois. Mitä hyötyä siitä olisi sitten ollut, en osaa sanoa. No, se ei kantanut mainittavampaan menestykseen. Kun äänestää, olisi varmuudella tiedettävä että kyseinen puolue muuttaa Suomen suunnan parempaan. Usko ei riitä sen vuoksi, että edellisissä vaaleissa äänestetty puolue ei pystynyt pitämään lupauksiaan. Näin toimii tämä vähän ehkä "sairas" puoluekenttä. Älä luota, mutta äänestä silti. Äänestäjä on helposti nujerrettavissa ja sitten seuraavat tutut selitykset että miksi. Voimattomuus vahvempansa edessä on vakuuttava sanoma. "Kyllähän minä parantaisin maailmaa, mutta kun se toinen esti." Kuka kurja valehteleekaan ja kenen edun vuoksi ?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #7

Olen miettinyt, että jos äänetysprosentti laskisi vaikka alle 50, aiheuttaisiko se reaktioita. Saisiko äänestämättömyydellä enemmän aikaan.

Politiikka seuraavana kiinnitän aika paljon huomiota siihen, millasia ihmisiä puolueissa vaikuttaa, esimerkiksi vaikka täällä puheenvuorossa. Jos on hyvä ihmistuntija, pystyy päättelemään, mitä tapahtuisi, jos tämä tai tuo puolue saisi vallan. Ei se kyllä useinkaan hyvältä näytä. Se osaaminenkaan, mistä kirjoitat.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi Vastaus kommenttiin #9

Puolueilla, näillä vanhemmilla, on usein osaavat "konkarit" käytössään. Mutta tänään....sekin uskottavuus on häilyvää. Kun puolueita rasittavat sisäiset riidat, ei se uskoa politiikkaan lisää. Näitä on nähty lyhyen ajan sisällä Suomessa jo kaksi, toinen prosessi etenee vielä kohti loppuaan. Näillä tempauksilla saadaan julkisuutta, mutta ei uskottavuutta Suomea yhdistävään politiikkaan. Yhtenäisyyden olisi lähdettävä puolueen sisältä, jotta sen edustama linja voisi tavoittaa tavallisen ihmisen arjen ja myös ongelmat. Kirjoitit että jos ei äänestäisi, prosentit alle 50. Se olisi sanomana sama kuin lakko, kyllä se huomioitaisiin. Ihmiset passivoituisivat liikaa, eivät välittäisi enää mistään. Sanoma olisi, että väliäkö sillä kuka päättää, kuka johtaa, lopputulos kuitenkin aina se sama. Ihmistuntemuksesta vielä, kyllä ihmisestä voi nähdä ja lukea paljon. Mutta monesti ihminen myös oppii olemaan "näyttelevä" persoona, joka paljastaa todellisen minänsä vasta kun "kermat on kuorittu päältä". Puolueiden "kerma" on joko kansalle tai liike-elämälle suunnattua toimintaa. Eriarvoisuus kasvaa tai sitten ei.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Onhan niitä muutoksia saatu aikana, jolloin oikeudenmukaista politiikkaa ajoivat vasemmistopuolueet yhdessä keskustalaisten kanssa. Ihmisten elintaso kohosi ja ero rikkaiden ja köyhien välillä kapeni.

Nyt se hyvinvointi, jota seitsemänkymmentäluvulta lähtien on vähitellen rakennettu kansalaisten parhaaksi, on murenemassa kokoomuslaiseen suohon. Tuota uppoamista edesauttaa keskustalainen pääministeri, jonka hallitusohjelma on jäykkä ja armoton.

Iso raha puoltaa isoa rahaa. Se on totuus, joka ei pala tulessakaan.

Suomi on nyt vakavarainen maa, mutta yhteisten verovarojen jako-osuudet painottuvat hyvin toimeentulevien ja vauraiden yritysten eduksi.

Jos kaikki huono-osaiset äänestäisisvät, tilanne olisi toisin. Valitettavasti juuri he, joiden pitäisi äänestää, ovat jo luovuttaneet.

Mielestäni nyt ne vaikuttajapiirit, jotka lopulta tämän ymmärtävät, voisivat herätellä hiljaiset porukat vaaliuurnille.

Eduskuntavaalit ovat jo aivan oven takana.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Asia josta ei välitetä on, että oikeastihan vaalien voittajienkaan kannatukset eivät monipuoluejärjestelmässä ole hirveän isoja. Esimerkiksi viime eduskuntavaalien eniten ääniä saaneen puolueen keskustan kannatus kaikkien äänioikeutettujen keskuudessa oli 14,03 % ja kokoomuksen 12,10 %.

Äänestämättömät voivat olla luovuttajia, mutta on siellä paljon myös niitä, joille ei ole olemassa mielekkäitä äänestettäviä puolueita. En oikein usko sitäkään, että vasemmisto olisi kaikkien vähäosaisten vaihtoehto.

Juhani Vehmaskangas

Totta. Pitäisikin Suomeen ottaa mallia niistä maista joissa on äänestyspakko.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #5

#5 Tuota pakkoa on väläyteltykin, mutta yleensä pakko on huono vaihtoehto. Saattaisi niitä kirkkoveneitä ja akuankkoja tulla äänestyslappuihin enemmän kuin nykyisin.

Nythän aktiivimalli edustaa eräänlaista pakkoa anktioineen ja reaktiot ovat melko rajut.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#3 Viime vaaleissa keskusta sai pääministeripestin, vaikka ero seuraavaan puolueeseen oli pieni. Toisaalta 2 % on kuitenkin melkoinen määrä ääniä, jos lasketaan henkilölukuina. Tilastokeskuksen sivuilta pääsee katsomaan monia aiheeseen liittyviä lukuja.

On selvää, että soveliasta puoluetta ei aina ole, mutta parempi äänestää vähiten huonoa. Meillä on kuitenkin puolueita joka lähtöön. Liikaakin, sillä parin prosentin kannatuksella ei pitkälle pötkitä.

Luulen, että ulkosuomalaiset ovat myös edustettuina siitä ryhmästä, jota ei enää kiinnosta äänestää. Nykyhallituksemme aikana maastamme on poistunut suuri määrä yhteiskunnan kouluttamaa tiedollista pääomaa. Tämä siksi, että koulutusleikkaukset veivät yliopistoilta edellytykset merkittävän tutkimuksen tekemiseen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #6

Jos äänestysprosentti laskisi alle viidenkymmenen, olisko sillä vaikutusta?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #10

#10 Todennäköisin vaikutus olisi köyhiä kurjistavaa, sillä alle viidenkymmenen prosentin kannatuksen vahvin äänestäjäkunta tullee kokoomuksesta ja keskustasta.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #18

Keskustelua legitimiteetistä varmaan syntyisi, uudet vaalit ehkä ja skarppausta äänestämättömien mielipiteille?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Suomi on kehittynyt huimasti 70-80 -luvuilta. Yksilön kannalta muutokset ovat tuoneet hyvinvointia ja vaurautta, elämän mukavuutta ja turvallisuutta.

Väkivaltaisten kuolemien riski, lasten kuolleisuus onnettomuuksissa on vähentynyt, lasten hyvinvointi yleisesti on parantunut.

Kuilu hyvinvoivan ja ei niin hyvinvoivan väestönosan osalta on kasvanut. Koko väestö ei ole päässyt hyvinvointijunan kyytiin. Työttömyys, alkoholismi, huumeet, rikollisuus, syrjäytyminen vaikuttavat masentavasti ison kansanosan hyvinvointiin.

Sanoit, että 70-luvulla hyvinvointi jakautui tasaisemmin. Taitaa olla kyllä oikeammin sanoa, että tuohon aikaan pahoinvointi jakautui tasaisemmin. Mm. lapsikuolleisuus oli viisinkertainen nykypäivään nähden. Tuolloin ns. hyväosaisetkin menettivät lapsiaan. Nykyisin lapsikuolleisuus osuu yhä harvemman perheen kohdalle.

https://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011...

Hyvinvointierojen kasvusta kertoo puolestaan eliniänodotteen kasvuennuste: tupakointi ja alkoholin käyttö alimmissa tuloluokissa näyttelevät suurta osaa hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta:

https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyser...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen
Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei.

Kommentissani kerroin, että muutoksen puolesta on aina äänestetty. Muutosta on myös saatu aikaan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus on toteutunut mielestäni kohtuullisella tasolla.

Kommenteissa on uskoteltu, että 70-luvulla yhteiskunta olisi voinut paremmin. Kommentti ei näköjään ollutkaan blogistin. Joka tapauksessa tilastojen valossa tilanne ei näytä samalta kuin muistojen.

Viimeinen kuvaaja on vain kannustukseksi siitä, että edelleen muutoksen puolesta on hyvä äänestää. On huomioitava, että olipa yhteiskunta kuinka oikeudenmukainen tahansa, alin tuloviidennes on aina olemassa.

Jos muutos, jota tavoittelet, ei sisälly kansalaisten hyvinvointiin, millaista muutosta oikeasti tavoittelisimme?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #13

Ok. Toivotaan, että mittarit tulevaisuudessakin mittaavat paikallista hyvinvointia eikä globaalia. Sillä globaaleihin mittareihin perustuva politiikka tulee eittämättä leikkaamaan sitä paikallista hyvinvointia ja paljon.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #16

Voi voi, voisitko olla pahemmin väärässä.

Globaali hyvinvointikehitys tukee parhaiten paikallista hyvinvointikehitystä ja päinvastoin. Itsekkyydestä seuraa pahoinvointia toisaalla ja sellaisesta muuttoaaltoja. USA ensin -politiikka näyttäytyy juuri raadollisuudessaan kehityksen ruumiillistumana: lähitulevaisuudessa ihmisten tappamisena muurin juurelle, lopulta rajojen sisäpuolelle.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #23

Itse en koskaan sano kenellekään, että hän on väärässä. Siksi, että asioiden hahmottaminen riippuu aina näkökulmasta, niitä on aina enemmän kuin yksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #25

Kuvattavia kohteita voi vaihtaa ja saada erilaisia näkökulmia. Minä sanon ihmisen olevan väärässä, jos minusta näyttää, että päätelmäketjussa on isoja loogisuuspuutteita.

Jos ruokimme globaalin eriarvoisuuden lisäämistä, muuttovirta ei Afrikasta taltu. Itseasiassa massamuuttopakko tarttuu myös muihin alueisiin.

Itsekkyys ja oman edun tavoittelu on aina yksilönäkökulmasta helpoimmin ymmärrettävä ja inhimillisin. Yksilökeskeisyyden haittapuolena on massan pahoinvointi.

Oikeudenmukaisuus ja hyvinvoinnin tasapaino toteutuu parhaiten kohentamalla heikoimman väestönosan elinajanodotetta ja hyvinvointia. Samaan tulee pyrkiä niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Olemme toki samaa mieltä siinä, että oikeudenmukaisuudesta on huolehdittava lähellä ja siitä lähtökohdasta siirryttävä kauemmas, globaaliin vaikuttamiseen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#11 Jos puhut kommentistani, niin 70 -luvulta Suomi lähti nousuun ja kansan hvyinvointia kasvattavat lait toivat muutosta monen pieni- ja keskituloisen elämänlaatuun.

1990 -luvun lama vei pohjaa jo rakennetulta ja maamme kärsi ennen näkemättömästä kurjistumisesta, jolloin pankit kaatoivat, valtion rahan toivossa, toimintakykyisiä yrityksiä, joiden omaisuus tuhottiin ja moni myös menetti henkensä oman käden kautta.

Kun tuosta kurimuksesta joten kuten noustiin, niin 2008 maailmalta alkanut taloudellinen romahdus vei Suomen lähes kymmenvuotiseen lamaan. Ennätystyöttömyys on merkinnyt verotulojen alenemaa, sen myötä rajuja leikkauksia ja edelleen kestävyysvaje kummittelee, vaikka noususuhdanne onkin meneillään.

Saimme myös v. 2015 ennen näkemättömän turvapaikanhakijoiden vyöryn, joka on merkinnyt miljoonien extrakuluja valtion budjettiin.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että pienituloisin kansanosa käyttää tuloistaan eniten asumiseen ja ruokaan. Sosiaalisten siirtojen varassa elävät joutuvat hakemaan ruokaa myös leipäjonoista.

Muutokseen saattaa olla vielä pitkä matka, mutta siihen on kuitenkin uskominen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

1990 -luvun lama oli taloudellisen huonon päätöksenteon seurausta ja osaltaan seurausta oman heikon valuuttamme aseman pettämisestä. Neuvostoliiton romahdus ei toki sekään asemaamme parantanut.

Kun katsot elinaikaodotekäyriemme suuntaa molempien sukupuoleten osalta alimpien tuloluokkien kohdilla, näet 1990-luvun alun laman vaikutuksen ikävällä tavalla. Suunta korjautuu vasta 2006-2010 kohdalla.

2008 alkanut talousahdinkomme johtui ylimitoitetusta, kilpailukykymme syöneen, palkankorotuksen seurauksena. Hyvinvointimme linja on silti korjaantunut. Lapsikuolleisuus on pienentynyt. Elinaikaodotteemme on kasvanut. Yhteiskunnan tärkeimmillä mittareilla mitattuna vauhtimme ja kehitys on jatkunut positiivisena lukuunottamatta hyvin lyhyitä jaksoja vuonna 2005-2007 ja 1999-2001. Tuolloinkin hyväosaisimpien yksilöiden hyvinvointi ja eliniänodote jatkoi kasvuaan.

2015 vuoden turvapaikanhakija"vyöryn" vaikutuksista pitkän aikavälin tilastoihin joudumme vielä hetken odottamaan. Talouskasvun jatkuessa seuraukset jäävät olemattomiksi.

Sellaista muutosta, johon Parant uskoo, ei liene näköpiirissä. Meitä hyvinvointiyhteiskuntaa ja maahanmuuttoon maltillisesti suhtautuvia kansalaisia on liian suuri osuus. Ei Suomi muutu toivomaasi suuntaan, jos sitä suuntaa kannattava osuus on alle 10% väestöstä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #26

Harri Holkeri puhui hallitusta "rakennemuutoksesta", mikä sitten äityi hallitsemattomaksi. 90-laman seurauksena meiltä hävisi valmistava käyttötavarateollisuus. Nokia tuli ja meni. Nyt meiltä on häviämässä kaikki muu, paitsi automatisoitu raaka-aineiden jalostus, pikavippaus ja perintäsektorit, hilipati hippaa-pelituotanto, sijoitusasuntojen vuokraus ja hoivatyökin on lähtemässä ulkomaalaisille (ainakin voitot), niin ja maatalous tulee loppumaan kun viimeinenkin maajussi sortuu velkoihinsa. Millä jatkossa eletään, en tiedä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #29

Nokia nosti Suomen talouskasvun ihan uusiin lukemiin 1990-luvulla. Hilipalihippaa-pelituotanto oli merkittävässä asemassa heikon kasvun aikaan. Hoivatyötä ei voida toteuttaa ulkomailta. Maatalous ei ole aikoihin elättänyt ketään, me veronmaksajat toki maajusseja. Tukirahaa sinne upotetaan jatkossakin, niin että pärjäävät.

Auto- ja telekkateollisuus sekä perinteinen metsä- ja metalliteollisuus porskuttavat. Elintarvikevienti elpynee myös jollain aikavälillä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #31

Kuis sitten, ku ruoka on tuonnin varas ja ei ole millä ostaa... niin sen maatalouden ylösajo kestää sen 20v... Metsäteollisuus on automatisoitua kakkosnelosen tuotantoa + sellunkeittoa, mikä ei juuri työllistä kuin velkaantuneita motokuskeja... telakat ei pärjää edelleenkään ilman tukia... ja hilipati hippaa on mahdollisuus, jos oon ja vain aikansa, kuten Nokia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #33

Johan sanoin, että maatalouteen mätetään tukirahaa niin, että pärjäävät. Ei se mihinkään lopu. Tuilla tuotettu tuotanto saadaan vietyä ulkomaille, lähinnä Venäjälle, kunhan kanava uudelleen aukeaa.

Tuemme tuotantomuotoja, jotka eivät kilpailussa pärjää ja luomme uutta, joka pärjää. Niinhän yhteiskunta toimii.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Birgitta, kyselet useassa viestissä samaa asiaa:

Perusta työttömien puolue - Aktiiviset Työttömät - tai kannata kansalaisaloitteita. Tässä pari "mustikkaa koppasi pohjalle"! Kaikella ystävällisyydellä Kirsi ;-)

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Jos äänestäjät haluavat nopeita pikavoittoja kuten nykyisin ei äänestämisellä olekaan toivottua vaikutusta. Jos maltettaisiin äänestää "linjaa" eikä jotain tiettyä lupausta niin linja pakosta muuttuisi haluttuun suuntaan. Ei kylläkään yhden kauden aikana mutta useamman. Meillä nykyäänestäjillä ei tunnu olevan malttia riittävästi, kun tulee ensimmäinen päätös joka ei meitä täysin miellytä niin huudetaan maailmalle miten taas on vaalilupaukset petetty ja vannotaan että seuraavissa vaaleissa en ainakaan sitä puoluetta enää äänestä. No. seuraavissa vaaleissa on uudet lupaukset ja uudet pettyneet eikä tilanne ole muuttunut miksikään.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Edustuksellisessa äänestyksessä kyse on luottamuksen antamisesta toiselle, ja luottamushan haavoittuu herkästi. Linjaa pitäisi osata viedä eteen päin niin, että uskottavuus säilyy. Tieto kulkee nopeaan nykyään syrjäisiin paikkoihinkin, mikä on tietysti pelkästään hyvä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Minusta se on täysin oikea ja ainoa paikka vaikuttaa, siis vaalit. Eihän koskaan löydy edes toista ihmistä, kenen kanssa olisi kaikesta samaa mieltä, saatika sitten puoluetta.

Mulle riittää vaalit neljän vuoden välein, ja aina jaksa odottaa sen ajan. Hyväksy hallituksen teot, koska ne ovat kansan tahto.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Liityin aikoinaan puolueeseen, että pääsisin keskustelemaan eri näkökulmista. Olin jäsenenä noin kaksi vuotta -- siellä ihmeteltiin haluani keskusteluun. Lähinnä se minusta oli vaalikone.

Minusta keskustelu on olennaista, ja äänestäminen sitten, jos on joku mitä äänestää (puolue ja henkilö). Legitimiteettiä voi miettiä äänestysprosentin kautta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tämä on nykyisen järjestelmän ongelma, voit kertoa mitä tahansa satuja että saat kannatusta äänestäjiltä ja jos pääsee vielä hallitus asemaan niin tehdä oikeastaan mitä haluat sen 4 vuotta jos ei poliittinen ura ole se tärkein.
Loput levittelevät käsiään ettei yksi edustaja juurikaan voi vaikuttaa vaikka hyvällä asialla olisikin.

Yksi askel parempaan olisi vaaliehdokkaan vastuu sanomisistaan tai jonkinlainen lista 10 asiaa joita haluaa ajaa ja 10 joita vastustaa ja siihen sitten sitoudutaan vaikka paikan ja palkkion menetyksen uhalla.
Toisi jo hieman selkeyttä ja läpinäkyvyyttä mitä se ehdokas siellä eduskunnassa haluaisi sitten tehdä.

Nykyinen järjestelmä muistuttaa lähinnä lottoa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Niin kuin kansanedustajan aktiivimalli: jos ei aktiivisesti edistä määrittelemiään kymmentä asiaa, niin vuositarkistuksessa napsahtaa kutakin kohtaa kohti 4,65 % sanktio, korkeimmillaan 46,5 % vuosipalkkiosta :)

Vakavasti kirjoittaen, olen kanssasi samaa mieltä.

Anne Pylkkönen

Ehkä ihmisiä ei kannattaisikaan valita kansanedustajiksi, koska he niin helposti unohtavat agendansa ja kadottavat päämääränsä poliittisen teatterin pyörityksessä ja median kanssa hyöriessään.
Miten olisi sellainen uudistus, että samanmieliset ihmiset ryhmittyisivät jonkun tekoälyrobotin taakse ja äänestäisivät omaa suosikkirobottiaan eduskuntaan? Tekoälyrobotin tekemisiä voisi tarkkailla yötäpäivää, se ei unohtaisi mitään, se jaksaisi vastata kaikkiin sille lähetettyihin kysymyksiin ja sille voisi lähettää palautetta läpi vaalikauden.

Koska tekoälyrobotteja on valittu ainakin liike-elämässä johtoryhmiin - tiettävästi ainakin yksi Suomessa, ja tällä "Alicialla" on äänestysoikeuskin - niin miksei tekoälyrobotit voisi olla tulevaisuutta myös edustuksellisen kansanvallan paremman toteuttamisen saralla?

http://www.iltalehti.fi/digi/2016101722476177_du.s...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset