Työttömän loma
Työttömän on kai 24/7/365 oltava valmiina lähtemään työhaastatteluun. Miten on loman laita? Voiko työtön lomailla esimerkiksi perheensä kanssa puolison loman aikaan?
Tiedote
Blogien lukukertoja näyttävä ominaisuus on poistettu käytöstä korjauksen ajaksi. Pahoittelemme häiriötä.
Työttömän on kai 24/7/365 oltava valmiina lähtemään työhaastatteluun. Miten on loman laita? Voiko työtön lomailla esimerkiksi perheensä kanssa puolison loman aikaan?
Eli pitkäaikaistyötön on sen pitkän ajan reservaatissa kotonaan, että ei menetä osaa n. 500 e kuukausitulosta.
Laittaa miettimään, että mitähän tuo tekee työttömän mielelle ja parisuhteelle?
Ilmoita asiaton viesti
Googlettamalla löytyy vastaus
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/esitteet/tyot…
”Työttömän työnhakijan ulkomaanmatka ei ole este saada työttömyysetuutta. Työnhakija vastaa kuitenkin aina siitä, että hän on TE-toimiston tavoitettavissa, osallistuu sovitusti palveluihin ja kykenee ottamaan vastaan tarjottua työtä viivytyksettä”
Ilmoita asiaton viesti
Miten se käytännössä menee? Olet vaikkapa Ranskassa ja saat yhteydenottopyynnön te-toimistosta. Miten työtön toimii?
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan juuri noin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä olla puhelimitse tavoitettavissa, eikä sähköpostilla.
Yhteystiedoksi TE-toimistoon vain postiosoite.
Lain mukaan kirje on perillä seitsemäntenä päivänä lähettämisen jälkeen. Lähettämispäivää ei lasketa tuohon aikaan:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1930/193001…
Ilmoita asiaton viesti
@28. Hyvä ajatus, mutta sekään ei ole varmaa, kun postikuski polkee ihan miten sattuu ja kirjeessä on ilmoitettu pari päivää liian myöhään takaraja ilmoittamiselle? Minulle on jätetty tietoihini takarajat viikonloppuisin vaikka ne pitäisi olla arkipäivisin?
Ilmoita asiaton viesti
Linkittämäni lain 5.1§: ”Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tahi arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.”
* * *
Monelta muuten jää huomaamatta, että jos määräaika on vaikkapa seitsemän arkipäivää niin myös tavallinen tavallinen lauantai on arkipäivä.
Ilmoita asiaton viesti
Herätti kysymyksiä tämä blogistin oiva avaus.
Kuinka pitkälle voi työtön työnhakija matkustaa ollakseen näiden työmarkkinoiden käytettävissä. Kävellen 5km, vai enemmän, jos on nopea jaloistaan. Entäs jos menee lentäen lähikaupunkiin ? Onko työnhakija silti koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä ? Miten tuliktaan, jos hakijalla on jatkuva nettiyhteys päällä ja puhelin mukana, vaikka hiukan pidemmällä matkalla, ja näin siis valmius sopia työhaastattelu em. työvälineillä vaikka livenä ja kuvan kanssa. Digaikana CV t ja hakemuksetkin ovat hetkessä perillä.
Tarve työmarkkinoille saattaa toki tulla salamannopeasti. Heti vaan työhaastatteluun ja sitten töihin kipinkapin samantien. Näinhän se menee Suomessa..joo.
( edit , Matti olikin jo edellä, samanaikaisesti vastannut )
Ilmoita asiaton viesti
Paljon hyviä kysymyksiä! MIten niihin saisi varmat vastaukset, jotta työtön osaa toimia oikein, eikä toimeentulo katkea?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikki töissä käyvät saa pitää lomaa yhtä aikaa puolison kanssa.
Ja usein lomat pidetään tarkoituksella eri aikaan, jotta jompi kumpi vanhemmista olisi lasten kanssa kesän ajan.
Ilmoita asiaton viesti
No kyse ei ollut nyt lomien yhtäaikaisuudesta, vaan ylipäätään työttömän lomasta, vaikka esimerkiksi puolison loman aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
On se vaikeeta kun on vaikeeta.
Jos on varaa lomailla ,näyttäis että vallan ulkomailla, niin onko välii??
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että käytössä ovat silloin hyväntahtoisen puolison rahat. Kyllä omalla toimeentulolla on merkitystä, uskon useimmille työttömille.
Ilmoita asiaton viesti
No, vielä 60-luvulla suurin osa äideistä oli tulottomia kotirouvia, joita ei tilastoitu edes työttömiksi. Kaikki elivät miehensä tuloilla, kuten koko perhe muutoinkin.
On aivan ymmärrettävää todeta, että lomalle voi mennä vaikka ulkomaille, mutta sillä riskillä, että tuon lomailun vuoksi voi joutua kieltäytymään työhön liittyvästä tapaamisesta, jolloin napsahtaa karenssi. Eikä sen viisisatasen menettäminen kuukaudeksi tai pariksi voi olla katastrofi, jos joka tapauksessa on olemassa huolehtiva ja ulkomaanmatkoja kustanteleva puoliso.
Jos ihminen on ollut pitkäaikaistyötön, niin riski moiseen on varmaankin aika pieni, kun kyse on vaikkapa viikon ulkomaanmatkasta. Jos kyse on tuoreemmasta työttömyystilanteesta, niin tuskinpa kukaan silloin haluaa lomalle lähteäkään, kun painiskelee työnhaun parissa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen syntynyt 60-luvun alussa ja luulen, että minun ikäluokassani – jo lähes kuuiskymppisissä – ei monellakaan enää ole käytössä käsitettä kotirouva. Puolison elättämisvelvollisuuskin poistui, kun kaikille tuli oikeus työttömyysturvaan tällä vuosikymmenellä.
Olet varmaan eri mieltä, mutta mielestäni yli vuoden työttömänä olleelle pitäsi olla riskitön loma-aika, jolloin ladata akkuja ilman pelkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan niin, että olen samaa mieltä siitä, että kaikkea kivaa ja hyvää pitäisi olla tarjolla niin paljon kuin rahkeet kestävät.
Mutta aika hemmoteltua pullamössöilyä on moisesta lomailusta kouhkata. Ihmisiä kuolee nälkään monissa paikoissa maailmaa, ihmisiä sotii juoksuhaudoissa ainainen kuoleman pelko päällä, monet työssä käyvät elävät kädestä suuhun koko ajan siten, ettei lomamatkoista voi haaveillakaan j.n.e.
Mutta niinhän se menee, mitä enemmän annetaan sitä enemmän haluaa, kun kaikki jo saatu on itsestään selvää.
Ilmoita asiaton viesti
Rahkeemme ei siis kestä sitä, että työttömällä on oikeus pitää lomaa (niin kuin muutkin työikäiset) ilman pelkoa karenssista, ja hänen tulee myös verrata itseään nälkään kuoleviin ja sotiviin ihmisiin.
Tässä menee siis sopimusvaltion raja, mistä voidaan sopia. Työtönhän on usein työtön juuri sopimusten takia, ja siksi on myös sovittu siitä, että on korvaus työttömyydestä. Mutta ei sopimusten pitäisi – sanotaan uudelleen sivistyneessä sopimusyhteiskunnassa – rajoittaa elämää 24/7/365. Meillä on aikaa vain syntymästä kuolemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Komppaan pohjimmiltaan Erkki Martikaisen viestiä siitä, että jos on varaa ulkomaan matkailuun, niin silloin voi olla varaa myös sen karenssiriskin ottamiseen. Kiellettyähän mikään ei ole, mutta on kyseenalaista vaatia, että on oikeutettu ottamaan rusinat pullasta.
Ja kyllä, aina kun alkaa marista jostain asiasta, pitää pystyä helikopteriperspektiivistä näkemään asia kokonaisvaltaisesti. Edelleenkin ylivoimaisesti suurimmalle osalle ihmisiä lomailu, ulkomaan matkoista puhumattakaan, ovat ylellisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, asia selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeanlaisella asenteella elävä pitkäaikaistyötön pystyy kyllä vuodessa säästämään Kelan päivärahoista sen verran, että tekee kohtuuhintaisen ulkomaanmatkan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on melko uskaliaasti sanottu kun toiset tuppaa valittamaan ettei päivärahat riitä etes välttämättömiin päivittäisostoksiin.
Ilmoita asiaton viesti
#10#
”käytössä ovat silloin hyväntahtoisen puolison rahat”
Minä olen ollut kristillisessä avioliitossa reilut 40vuotta eikä koko aikana ole minulla ollut korvamerkittyä ”omaa rahaa”. Tulen hyvin vihaiseksi kun kuulen aviopuolisoiden puhuvan ”sinun rahoista ja minun rahoista”. Mielestäni perheessä on vain ja ainoastaan yhteisiä rahoja tai sitten ei ole perhettä. Herlinien rahat ja niiden järjestelyt on erikseen mutta heitä en laskekaan tavallisiin perheisiin.
Omalla toimeentulolla on merkitystä, hyvinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkään en oikein ymmärrä kuinka nykyään on nuorilla pareilla pääsääntöisesti molemmilla oma taloutensa. Jos asuu samassa asunnossa, niin on yhteinen vuokra tai yhteiset velat, yhteinen sähkölasku, yhteinen jääkaappi, josta varmaan melko pitkälle syödään samoja ruokia j.n.e.
Vai toimiiko homma niin, että jääkaappiin ostetaan kaksi voimariinipakettia, jotka merkataan tussilla ja vahditaan, ettei toinen käytä toisen ostamaa tuotetta? Kyllä tuollainen tilanne monista muistakin syistä hyvin hankalaksi menee ja luulisi siinä rakkauden olevan koitolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ratkeaa yhteisellä pankitilillä, jonka saldosta on päätetty yhdessä, ja josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Tunnen pareja, joista toinen on vegaani ja toinen kaikkiruokainen eli jääkaapissakin on erilaisia ruokia ja hyvin menee. Asioista pitää sopia, niin ei koettele rakkautta ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se kaikkiruokainen voi sitten salaa syödä niitä vegaaniruokia? Toinen huomaa ja huutaa, että ”olet minulle nyt velkaa 13 euroa 30 senttiä!”
Sitä paitsi kaikki parit eivät ole sellaisia, että syövät eri ruokia. Monet jopa vanhanaikaisesti tekevät yhteiset illalliset. Eikähän jokainen suolapurkki kuitenkaan voi olla jommallekummalle nimetty.
Lisäksi tulee tilanteita, joissa toiselta loppuu rahat ja toiselta ei. Siten syntyy velkasuhteita ja muuta vastaavaa koville ottavaa järjestelyä.
Joten en edelleenkään ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Rakkaus on se asia, joka saa joustoa aikaan, vaikka perustana on omat rahat. Sanotaan vaikka, että 80 prosenttisesti kumpikin huolehtii omista menoistaan, mutta jos ja kun tulee tiukempia aikoja, jeesataan.
Ja kyllä itsekin olen lainannut mieheltäni ja maksanut takaisin periaatteella maksat kun jaksat. En tiedä, mutta olettaisin, että asia voi liittyä siihen, että nykynainen haluaa olla itsenäisempi kaikissa asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän kyse ole naisesta tai miehestä, jos molemmat ovat tulonsaajia. Kyse on molemmista ja käytännön järjestelyistä. Kyllä minun mielestäni olisi hankalaa mennä kauppalapun kanssa ruokakauppaan ja ruksailla siitä mitkä ovat kummankin ostoksia ja mitkä toisen ostoksia ja sitten käyttää aikaa keskinäisiin tilityksiin tyyliin sinä söit einespakkauksesta kuusi lihapullaa ja minä vain neljä, minä en käytä tuon merkkistä deodoranttia j.n.e.
Paljon helpompi on yhteisistä rahoista päättää mitä milloinkin hankitaan ja jos kyse on jommankumman henkilökohtaisiseksi luokitelluista menoista, niin sitten myös päätetään yhdessä missä vaiheessa kumpikin voi mitäkin toteuttaa.
Todennäköisesti raha myös ”haihtuu” nopeammin jos se on monella eri tilillä vähän kuin neste joka annostellaan erilaisiin astioihin sen sijaan, että se olisi yhdessä pönikässä, jonka korkkia pidetään pääsääntöisesti kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Nooo, tähänhän ei ole muuta ratkaisua kuin, että kukin tyylillään ja kaikki parempi. Pääasia, että on rakkautta, eikä raha-asiat vähennä sitä. Eiks je 🙂
Ilmoita asiaton viesti
@38. Riippuu paljon vuokrasopimuksesta, jos on yksi ja sama ja kaikki osapuolet allekirjoittaneet, niin heidät lasketaan samoiksi ruokakunniksi tai yhteistaloudeksi.
Mutta jos on tehnyt erikseen vuokrasopimuksen, jossa kaikille on jaettuna neliöt ja vuokramäärät ja jokaisille on omat vuokrasopimukset, sitten heidät ei lasketa enää ruokakunniksi tai yhteistaloudeksi vaan yksilöiksi. Tietenkin se riippuu vuokranantajasta, että suostuuko sellaiseen järjestelyyn vai onko se liikaa säätämistä?
Siksi lehdissä on ihmetelty mielipiteissä tai muuten uutisista, että miten siskokset voidaan olettaa olevan aviopareja ja ne uutiset on väritelty niin väärin, että olisi pitänyt tehdä kunnollista selvitystyötä.
Minä tiesin tällaisesta järjestelyn mahdollisuudesta monta monta vuotta sitten, kun Kelan työntekijä kertoi minulle helpon tavan. Ei Kela kerro ennen kuin joku kysyy ja heillä on neuvontavelvollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta jos on tehnyt erikseen vuokrasopimuksen, jossa kaikille on jaettuna neliöt ja vuokramäärät ja jokaisille on omat vuokrasopimukset, sitten heidät ei lasketa enää ruokakunniksi tai yhteistaloudeksi vaan yksilöiksi. Tietenkin se riippuu vuokranantajasta, että suostuuko sellaiseen järjestelyyn vai onko se liikaa säätämistä?”
Ei ihan noinkaan. Merkitystä on sillä ovatko kaikki kuitekin vastuussa koko vuokrasta vaiko vaan omasta osuudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
@47. Tiedän aika tarkkaan. Kaikki on vuokrasopimuksen mukaan vastuussa siitä summasta, minkä maksavat kattaakseen huoneiston vuokran määrän. Jos joku laistaa, niin jonkun vuokrasopimuksen tehnyt osallisen on puututtava siihen, koska muuten joutuu maksamaan puuttuvan osan.
Ilmoita asiaton viesti
Näin me ihmiset olemme erilaisia.
Älä nyt tule vihaiseksi, mutta itse otan aviopuolisoltani rahaa vain, jos on ihan pakko ja oikein hyvin on toiminut. Paitsi, että en millään haluaisi niin tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan kun minä (s.1967, vaimo oli s.1970) olin naimisissa niin meillä oli vain yksi yhteinen tili josta kumpikin otti rahaa tarpeensa mukaan. Näin me olemme erilaisia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
#39#
No, sovitaan nyt sitten niin että en tule tällä kertaa vihaiseksi mutta kyllä minun mielestäni jotain on pielessä jos ”otan aviopuolisoltani rahaa vain, jos on ihan pakko”, se vaan on niin. Olen varmaan kalkkis mutta olen vakaasti sitä mieltä että jos ollaa yhessä niin ollaan yhessä ja kaikki on yhteistä, siis kaikki, niin plussat kuin miinuksetkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Kultaseni, menen tänä iltana ravintolaan syömään ja sitten yökerhoon jatkoille. Se on aika kallista. Sinulla ei taida olla rahaa tulla mukaan?”
Ilmoita asiaton viesti
🙂
”… mutta jos minä maksan niin lähdetkö?” ”Joo käy, mennään vaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Sama vaiva täällä. Kun aikanaan reilut 40 vuotta sitten mentiin naimisiin, päätettiin, että kummankin palkka menee samalle tilille. Sieltä sitten käytetään rahoja tarpeen mukaan. Edelleen rahat ovat yhteisiä. Kuten velatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Lomahan on tarkoitettu mielen virkistäytymiseen, irtiottoon työstä. Onko tosiaan tarkoitus, että työttömällä ei ole sellaiseen mahdollisuutta? Iäkkäät työttömät ovat pitkäaikaistyöttömiä usein vuosikausia.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, eivätkä iäkkäät ja pitkäaikaistyöttömät työnhakijat valitettavasti todennäköiseti edes työllisty. Koskaan. Huolimatta kursittamisista jsp. joutavista pelleily ja höpsöttelytoimista. Kun ei niitä työpaikkoja vaan enää Suomessa ole. ( tänään n. 20 tuhatta, koko Suomi / MOL )
Positiiisena puolena on tietenkin se, että tyhjäntoimittaja viranomaisten ja kynänpyörittelijöiden sakkia voidaan huoletta lisätä hoitamaan esim. näiden iäkkäämpien pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.
Btw. Joku vois pian muuten päätellä,että kaikki yli 55 v työttömät ja eläkkeelle haluavat pitäsi potkaista samantien vaikka ns. työttömyyseläkkeelle. Samalla työvoimaviranomaisten määrää pitäisi myös keventää vähintään vastaavalla % määrällä. Mutta eihän se kertakaikkiaan käy. Koska ei ne rahat riitä. Uskoo ken tahtoo.
Rahat kyllä riittävät moneen muuhun menoerään oikein hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen sanonut, että työttömät leikkivät kulloisenkin hallituksen määräämiä leikkejä. Iäkkäille pitkäaikaistyöttömille asia on melko loukkaavaakin: on elämänkokemusta ja itsearvioinitikykyäkin omasta tilanteesta nykyisessä työllisyystilanteessa, ja silti pitää leikkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan mahdollisuus
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001688451….
Ilmoita asiaton viesti
Osaatko sanoa tuon lain kohdan?
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta ei ole lainsäädäntöä vaan se perustuu TE-toimiston käytäntöön ja ohjeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Linkin jutun ingressissä ”Työtön voi lain mukaan lähteä lyhyelle ulkomaanmatkalle, jos ilmoittaa siitä te-toimistoon.”
Ilmoita asiaton viesti
Pitää huomata, että linkin juttu on vuodelta 2010.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni työttömällä on oikeus lomailla 2 viikkoa vuodessa ilman, että joku loman aikana pakottaa.
Minä esim. otan puolen, vuoden verran lomakohteen varatuksi. Sitä ei voi peruuttaa muuta kuin lääkärin todistuksella tai omaisen kuoleman ilmoituksella.
Muuten pitäisi vaatia korvauksia hukkaan heitettyä rahoista matkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätkä onko siitä mustaa valkoisella, että työttömälle kuuluu 2 viikon loma?
Ilmoita asiaton viesti
@15. Tässä on osa siitä, että työtön voi lomailla:
https://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/esitteet/tyot…
Mutta vakiintunut tieto on siitä, että voi vuodessa lomailla 1 viikon, mutta tarkkaan siitä ei tiedetä.
Tässä ylitarkastaja kertoo Taloussanomissa:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001688451….
Kyllä tässäkin asiassa pitäisi olla korjaamista, koska jos varatun matkan maksaa vuoden etukäteen osamaksuilla ja loman alkaessa vaaditaan heti töihin ja se on mahdottomuus juuri loman alkaessa tai siinä aikana, pitäisi myös maksaa korvauksia menetetyistä rahoista ja lomasta.
Kokemusta on, kun on tullut kysyttyä TE-toimistolta lomista.
Mutta selväsanaista kirjaimellista säädöstä ei löydy ja nämä on vain tulkintoja ja tulkinta on TE-toimistollakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvistä linkeistä. Päätelmä on, että loma on riski. MItään yksiselitteistä päätöstä asiasta ei ole, vain tulkintoja, ja nehän voivat olla mitä vaan…
Ilmoita asiaton viesti
@21. Paras keino tähän on, että ei ikinä kerro mitään suunnitelmista TE-toimistolle. Ole vain hiljaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Kännykästä saa kiinni mistä pain maailmaa tahansa. Sähköpostin voi käydä katsomassa lomallakin. Naapuria tai ystävää täytyy muutenkin pyytää tyhjentämään postilaatikko muutaman kerran viikossa vähintään. Silloin voi pyytä myös vilkaisemaan, näyttääkö joku posti sellaiselta, että sitä pitäisi katsoa.
Jos yhteydenotto tulee juuri loman aikana, aika todennäköisesti tapaamisen voi sopia tapahtuvan loman jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
@56. Heheh.
Kännykkä voi hävitä, sähköpostia ei pääse lukemaan maksamattoman nettilaskun takia. Postilaatikossa ei koskaan ole mitään, koska asuu jyrkässä mäessä ja postikuskit jättää mäen reunalle kaikki kirjeet ja jonka teinit polttavat palolaitosten riemuksi sammuttelemaan.
Silloin ei missään vaiheessa voi sopia mitään, kun ei käsillä ole mitään. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Martikainen.
Laitan alle muutaman linkin, näitä löytyy kymmeniä eri tavoin järjesteltyjä tuettuja lomia sosiaalisin perustein, vähävaraisille, eläkeläisille, työttömille ym.
Käyppä vähän tutustumassa.
https://www.lomajarjestot.fi/
http://hyvinvointilomat.fi/
http://www.harmankuntokeskus.fi/hyvinvointipalvelu…
Ilmoita asiaton viesti
Sehän on tosi hienoa että vähävaraisillekin tarjotaan moninaisia lomapalveluja. Kiitoksia esittelyistä ,saatamme mamman kanssa joskus piipahtaa. Viime lomasta onkin jo aikaa 28 vuotta. Olimme silloin jossain Joensuun mutkilla astmalasten perheille tarkoitetussa lomakohteessa koko viikon hellittävinä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos menee pitkälle lomalla EU maahan niin kannattaa harkita matkaa samalla työnhaun kannalta. Siis työtön voi mennä toiseen EU maahan työnhakijaksi kun tekee asiasta ilmoituksen Suomeen ja rekisteröityy paikalliseen TE-toimistoon ihan paikan päällä. Mutta byrokratiaa tuo kaiketi vaatii kun työttömyyskorvaus on anottava kohdemaasta. Minulla ei ole kokemusta asiasta mutta sitä tekisi mieli koittaa kunhan kummitädin 2000 euron perintö realisoituu.
EDIT:
Tuli vielä mieleen että ulkomailla työnhaku voisi olla monelle nuorelle hyvä tilaisuus oppia kieltä. Tosin iskällä ja äiskällä tulisi olla varoja maksaa lapsen asuminen – ainakin sen aikaa, että paikalliset sosiaalituet aukenevat.
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti noinkin, mutta onko silloin enää kyse irtiotosta ’työnhakemistyöhön’, mikä on loman perimmäinen tavoite?
Ilmoita asiaton viesti