Korvaus työttömyydestä on osa työjärjestelmäämme
Yhteiskunnassamme työn tekeminen on moninaisesti sopimuksin säädeltyä. Et voi siis vain mennä ja sopia työnantajan kanssa, että tulet töihin ja saat siitä palkkaa, jonka käytät elämiseesi. Työtä teettävällä on omat sovitut säännöksensä. Tällaista yhteiskuntaa pidetään sivistyneenä sopimusyhteiskuntana.
Silloin kun työn hankkiminen käy hankalaksi ja joillain jopa ylivoimaiseksi, on sopimusyhteiskunnassa sovittu, että maksetaan korvausta siltä ajalta, kun työtä vailla oleva etsii sopivaa työtä.
Työstä saatavilla tuloillahan maksetaan elämän ’kiinteät kustannukset’, työttömänä ne maksetaan saatavasta korvauksesta. Työttömän on sopeutettava kustannuksensa korvauksensa mukaisiksi. Ja jos ja kun korvaus ei riitä, täytyy turvautua läheisiin, realisoida omaisuuttaan tai hakea toimeentulotukea.
Korvausta työttömyydestä maksetaan yksilöille, ei perheille. Itse näen sen niin, että jokainen säilyttää itsenäisyytensä, eikä ainakaan periaatetasolla tule riippuvaiseksi esimerkiksi puolisostaan.
Näin on sovittu sopimusyhteiskunnassa. Työtön on osa työjärjestelmäämme, ei mikään kummajainen. On ihan tavallista olla työtön, eli silloin kun työtä ei ole tarjolla, ollaan työttömiä.
Työtön on reservissä olevaa toimivaa ja osaavaa työvoimaa. Ikäänkuin tehtaan käyttämätön, mutta hyvin toimiva konekapasiteetti. Jostain syystä omia reservejä ei kuitenkaan hyödynnetä. Mistä moinen outo hylkiminen ? Luulis valmiin osaamisen kiinnostavan kaikkia työnantajia. Napin painamisen ja koneen uudelleen käynnistämisen ei luulis olevan kovin vaikeaa.
Statistiikasta näkee muuten hyvin nykytilanteen, eli Suomen työttömyysasteen muutoksen viime vuosilta. Muutokset ovat mielestäni kuultuun kiihkoiluun verrattuna aika varovaisia.
https://findikaattori.fi/fi/34
Hiukan priorisointia. Ennenkuin Suomi ottaa ne 1,8 miljoonaa kielitaidotonta kulkijaa ulkomailta työvoimapulaa paikkaamaan, niin se oma reservi töihin.
https://www.youtube.com/watch?v=1H4byTP1q9s
Ilmoita asiaton viesti
Työttömät ovat helppo kiihkoilun kohde. Palkkaa saavat voivat luulla, että heitä hyväksikäytetään, jos eivät ole ottaneet selvää tai eivät ymmärrä millaiseksi nykyinen työjärjestelmä on sovittu. Ja työtön turhaan syyllistää itseään.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan 1970-luvun lopulta tapauksen, jossa eräs liikemies osti huutokaupasta kymmenittäin vanhanaikaisiksi käyneitä mekaanisia laskukoneita ”reserviin” ja ajatteli tosissaan saavansa ne vielä jotakin kautta myydyksi hyötykäyttöön.
Oli miten oli, työttömyyden ympärillä käydään nyt keskustelua, joka tuntuu jakavan Suomen kansaa erittäin jyrkästi kahteen eri leiriin. Asetelmassa on jotain tuttua 100 vuoden takaa, sillä näyttäisi siltä, että isoa kansanryhmää koskevia päätöksiä tehdään sen edustajia lainkaan kuulematta tai kuunnellaan korkeintaan heidän edustajikseen tekeytyneitä tahoja. Tätä päätöksentekoa pönkitetään tuohon kansaryhmään kohdistettavalla holhoavalla viisastelulla tai jopa suoranaisella vihapuheella.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteen blogiini, jossa ehdotin sopimuksiin sisällytettäväksi, että työtön voisi ilman karenssin pelkoa pitää lomaa, vaikka puolisonsa loma-aikaan, sain kommentin, että suomalaisen työttömän tulisi katsoa tilannetta lentokoneperspektiivistä ja huomata, että maailmassa ihmisiä kuolee nälkään ja sotii juoksuhaudoissa. Työttömän tulisi siis verrata itseään maailman nälkää näkeviin eikä suomalaisiin työssäkäyviin, jotka ovat saman työjärjestelmän piirissä.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan asia olla noin, mutta on tietysti kaikkien etu että työttömistä pyritään tekemään työllisiä lähes hinnalla millä hyvänsä. Yksi tehokkaimpia keinoja on tehdä työttömyydestä vähemmän houkuttelevaa, esimerkiksi laskemalla korvauksia tai luomalla säännöksiä jotka tekevät muuten elämästä epämiellyttävämpää.
Työttömyys, erityisesti jatkuessaan pitkään, on kallista sekä yhteiskunnalle että työttömälle itselleen. Kun se osaaminen vanhenee tai kunto muuten rapautuu, kaikki muuttuu vaikeammaksi.
Ja siis kyllä esimerkiksi aktiivimallikeskustelut ovat osoittaneet että työttömillä on myös asennevammaa liikkeellä. Jos yhden työhakemuksen lähettämistä viikossa pidetään kohtuuttomana ponnisteluna, ”vihapuhe” ja ”kiusaaminen” ovat kyllä jo ihan oikein. Työllinen ei ikinä pääse tuollaisille tuloille noin pienellä vaivalla.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on oma arviosi, kuinka suurella osalla työttömistä on kuvailemasi asennevamma? MIten päädyt arvioosi? Ja onko se riittävä määrä, jotta sitten voi yleistää ja sen perusteella tehdä päätelmiä?
Ilmoita asiaton viesti
En osaa sanoa. Mutta mitä mieltä itse olet, millaisia panostuksia työttömältä voidaan odottaa työnhakuun jos työttömyyskorvaus on, mitä se nyt on, itselläni näyttäisi kahden muksun kanssa olevan noin 860€/kk. Onko neljä hakemusta kuukaudessa liikaa? Työn hakeminen asetetaan kuitenkin korvauksen säämies ehdoksi, mutta onko tuo nyt sitten vain kuollut kirjain, jos neljäkin hakemusta on monista liikaa?
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen päätynyt siihen, että käytän 2-2,5 tuntia päivittäin työn saamisen edistämiseen. Siitä tulee 30,89 e päiväkorvauksella 15,45-12,36 e ’tuntipalkka’. Pidän sitä kohtuullisena ja aika on riittävä käymään läpi itselleni mahdolliset työt.
Minusta työttömyyteen kuuluu itsestään selvästi töiden hakeminen ja kyllä se korvauksen perustana on tälläkin hetkellä. Sitä onko rahan laittaminen järkevää siihen, että hakemistaan töistä pitää ilmoittaa ja ilmoitukset on jollain lailla tarkastettava, niin taidan olla sitä mieltä, että ei ole. Mutta en edes halua ottaa kantaa siihen, minusta niin kuin sanoin, töiden hakeminen on työttömälle itsestään selvä asia.
Sinä sanot ”monista liikaa”, mutta on edelleen epäselvää kuinka monta niitä sitten on?
Ilmoita asiaton viesti
Omakin mututuntumani on että iäkkäämpien ihmisten työmoraali on paljon korkeammalla tasolla kuin meidän nuorten.
Tuo monitorointi ja pakottaminen perustuu OECD:n suosituksiin työttömyyden vähentämiseksi. Siitä on laajasti tutkimusnäyttöä että keppi vaikuttaa merkittävästi työllistymisnopeuteen. Ongelma tuossa kieltämättä on siinä, että keppi toimii parhaiten nuorilla, koulutetuilla ja vähän aikaa työttöminä oikeina. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla vaikutus on hyvin pieni.
En tiedä numeroa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse jakaisin työttömät iän mukaan, ja sitten kullekin ryhmälle tarkoituksen mukaiset toimenpiteet. Vaikkapa: -25, 26-40, 41-55 ja yli 55 -vuotiaat. Kaikesta tulisi paljon järkevämpää.
Ilmoita asiaton viesti
Toimenpiteiden ryhmittely iän, koulutuksen ja osaamisen mukaan olisi tosiaan fiksua.
Ilmoita asiaton viesti
”
Jos yhden työhakemuksen lähettämistä viikossa pidetään kohtuuttomana ponnisteluna, ”vihapuhe” ja ”kiusaaminen” ovat kyllä jo ihan oikein.
”
Tuskin työpaikkojen hakeminen on kohtuutonta ponnistelua mutta jos erehdyt hakemaan viikon ainoana työpaikkahakunasi sellaista työpaikkaa mitä viranomainen ei katso hakijan oleva pätevä hakemaan ja/tai tekemään, niin tuosta tulee karenssi !!! Voitko kuvitella, että raukka meni hakemaan sellaista työtä mitä viranomainen norsuuluutornistaan katsoen ein pidä sopivana, mutta työnhakija katsoo olevansa pätevä. Kumman näkemys on totuus?
Ilmoita asiaton viesti
Näitä Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean raportteja kun lukee, niin tuollaiset Pylkkösen kommentit on yhtä tyhjänkanssa.
Voisit kokeilla elää vuoden sillä mainitsemallasi 860€/kk ja tulla sitten elvistelemään kuinka hyvin pärjäät.
15.06.2018 uutisoitu.
”Euroopan neuvoston alaisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja sosiaalisia oikeuksia kaikkien artikloiden osalta. Muun muassa perusturvan piiriin kuuluva työttömyysturva on liian alhainen, sillä se ei kata tuensaajan kaikkia perustarpeita ja jää sosiaalisten peruskirjan tarkasteleman köyhyysrajan alle.”
”Järjestöjen mukaan Suomi on saanut komitealta kritiikkiä sekä edellisellä että tällä hallituskaudella. Vuonna 2012 komitea katsoi Suomen loukkaavan vähimmäistoimeentuloa monien perusturvatukien osalta. Lisäksi komitea totesi viime vuoden toukokuussa julkiseksi tulleessa päätöksessään, että Suomen työmarkkinatuki on liian alhainen.”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/20180615220101580…
Ilmoita asiaton viesti
Kahden vassarijärjestön puffaama lehtijuttu. Suomi on vastannut väitteisiin ja huomauttanut että Suomessa perusturva rakentuu useiden etuuksien varaan. Samalta taholta samasta aiheesta ovat viimevuosina saaneet moitteita myös Ruotsi ja Tanska.
Miksi levittelet tuota kuraa? Olet varmasti tullut jo tähän mennessä tietoiseksi siitä että ne ovat häränkakkaa. Tuon 860€ lisäksi olisin oikeutettu asumistukeen ja toimeentulotukeen, siten että nelihenkisen perheeni kokonaisnettotuloksi muodostuisi tämänhetkisellä kulurakenteella noin 2492€ josta käyttörahan osuus olisi 1429€. Ja päälle vielä se että päivähoito olisi maksutonta. Ja lasten harrastukset.
Ilmoita asiaton viesti
Summa tuntui sen verran suurelta, että oli pakko tarkistaa toi. Muuten tuosta puuttuu vielä muut kulut. Eli esim. kämpän hoitokulut. Samanlaisiin summiin pääsee vain yli keskituloiset, jos perheessä on vain yksi tulonlähde. Aika järjettömään tilanteeseen on ajauduttu.
Ilmoita asiaton viesti
Oli tuossa sähkö ja kotivakuutus mukana.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenteissa 9, 10, ja 14 kommentoijat kirjoittavat muista kuin työttömyydestä maksettavista tuista.
Työttömän tuki on työttömyyskorvaus ja, jos se ei riitä, täytyy realisoida omaisuuttaan ja vasta sitten on muiden tukien vuoro.
Ne muut tuet eivät ole korvausta työttömyydestä vaan vähävaraisuudesta. Nämä asiat pitää pitää erillään.
Ilmoita asiaton viesti