Kesä- ja talviaika sekä ilmansuunnat ja kellotaulun logikka
Olen aina siitä asti, kun se minulle opetettiin käyttänyt kellonaikaa ja aurinkoa ilmansuuntien hahmottamisen. Niin helppoa: aurinko on klo 12 etelässä, klo 18 lännessä, klo 24 pohjoisessa ja klo 6 idässä. Ja kellotaulu oli lapsena helppo kompassi.
Kellojen siirtelyn aikaan on vaatinut pikkuisen muistia, että puolen päivän aika onkin vasta kello13.
Jos nyt valitaan nykyinen kesäaika ympärivuotiseksi ajaksi, niin siirtääkö se käsitteen ”puolen päivän aikaan” pysyvästi klo 13:ksi. Kellotaulun logiikkaa se ei kyllä kaunista, mutta kukas sellaista edes käyttää.
Ei aurinko ole tasan klo 12 etelässä juuri koskaan. Tarkka ajankohta riippuu niin vuodenajasta kuin pituuspiiristäkin. Esimerkiksi Jyväskylässä tammikuun alussa aurinko on etelässä klo 12:20.
Mitä puolipäivään tulee, niin se voisi hyvin siirtyä pysyvästi klo 13:sta tai vaikka myöhemmäksikin. Jos ajatellaan vaikka semmoista vuorokusirytmiä, että herää klo 07:00 ja menee nukkumaan klo 23:00, niin puolipäivä olisi klo 15:00. Jos haluaa puolipäivän kello kahteentoista, niin pitäisi herätä aamuneljältä ja käydä nukkumaan iltakahdeksalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kai tuota minulle opetettua klo 12 ja etelässä voi nyrkkisäännön tasoisesti pitää oikeana. Olen nuorena jopa suunnistanut sen perustalta, kun kompassia ei ole ollut käytössä. Puolen päivän käsite ainakin minulle on valon määrän maksimi, jos olisi pilvetön päivä. Eikö se olekin silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja paistaa etelästä?
MItä tuohon heräämiseen ja nukkumiseen tulee, niin oma rytmini on 4:50 herätys ja nukkumaan noin 21 😀
Ilmoita asiaton viesti
Birgitta Valonen: – ”Puolen päivän käsite ainakin minulle on valon määrän maksimi, jos olisi pilvetön päivä. Eikö se olekin silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja paistaa etelästä?”
Enpäs tiedä, mikä virallinen määritelmä olisi tai onko semmoista edes. Wikisanakirjan mukaan puolipäivä on hetki, jolloin päivä on puolessa ja näin olen itsekin sen aina tulkinnut. Eli siis hetki, jolloin (ainakin teoriassa) heräämisestä on kulunut yhtä pitkä aika kuin mitä nukkumaanmenoon on jäljellä.
– ”MItä tuohon heräämiseen ja nukkumiseen tulee, niin oma rytmini on 4:50 herätys ja nukkumaan noin 21”
Eli sinulle puolipäivä (Wikisanakirjan määritelmän mukaan) on noin klo 13.
Ilmoita asiaton viesti
Jos me sopisimme tapaamisen puolen päivän aikaan ja toinen ei tuntikausia odottelisi, emme koskaan tapaisi 🙂 Sinä johdat käsitteen yksilön hereillä olo ajasta, minä taas valoisan ajan puolivälistä. Ja kyllä olen myös oppinut, että puolen päivän aikaan on klo 12.
Ilmoita asiaton viesti
Birgitta Valonen: – ” Sinä johdat käsitteen yksilön hereillä olo ajasta, minä taas valoisan ajan puolivälistä.”
Puolipäivä ei liene virallinen määritelmä, mutta väitän olevani hieman oikeammassa omassa määritelmässäni. Puolipäivä mielestäni viittaa jo sanana päivän puoliväliin enemmän kuin valoisuusolosuhteisiin. Päivä puolestaan on ihmiselle se aika, jolloin hän on hereillä vastakohtana sille ajalle, jonka hän nukkuu eli yölle.
– ”Ja kyllä olen myös oppinut, että puolen päivän aikaan on klo 12.”
Tuo on se oleellinen pointti. Sinä olet oppinut noin, mutta eikö olisi ihan mahdollista jatkossa alkaa opettaa, että puolipäivä olisikin klo 13? Se olisi ehkä aluksi vähän outoa, mutta eiköhän siitä selvittäisi ihan niin kuin selvittiin markkojen muuttumisesta euroiksi. Helpomminkin, koska olemmehan nykyäänkin saaneet harjoitella tuota kello kolmentoista puoltapäivää puolet vuodesta (eli kesäajan verran).
Ilmoita asiaton viesti
Minulle käy mikä vaan. Tuo, kun kirjoitin, että olen oppinut, tarkoittaa sitä, että käsitteellä on tällä hetkellä mielestäni määritelmä. Olen hyvä oppimaan uusia asioita ja opin tuonkin, jos niin päätetään 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Pysy vain BIrgitta alkuperäisessä ajattelussasi. Ei ole järkeä yrittää muuttaa maailmanjärjestystä emmekä me siihen kykenekään. Rahavaluutan muuttaminen on aivan eri asia. Kesäaika on ollut keinotekoista. Sen ajateltiin säästävän energiaa, mutta sellaisesta ei ole saatu pätevää näyttöä. Haittoja on todettu paljon, mutta etuja hyvin vähän.
Maapallo kiertää aurinkoa ja kuu maata. Nämä ovat faktoja, joita ihminen ei voi muuttaa.
Jos sitten ajatellaan kesäaikaa ja sitä, että on valoisampaa illalla… Se voi tuntua mukavalta monesta, mutta sen voi toteuttaa muuttamatta kellonaikaa.
Jos joku haluaa ehdottomasti päästä valoisampaan kellonaikaan pois töistä, on se järjestettävissä yksinkertaisesti siten, että aloitetaan kesäaikaan työt tuntia aikaisemmin kuin pimeänä vuodenaikana talvella. Kellon viisareita ei siis muutettaisi, sovittaisiin vain työaikojen muuttamisesta siten, että ne alkavat joko aikaisemmin aamulla (jos halutaan lisää valoisaa aikaa iltaan kesäaikana). Talvella asialla ei ole Suomessa kovin suurta merkitystä.
Toinen mahdollsuus voisi olla, että sovitaan yksinkertaisesti siitä, että lopetetaan kesäaikana työt tuntia aikaisemmin kuin talviaikana – eli tehtäisiiin hieman lyhennettyä työaikaa kesällä…
Markku Partinen, prof, unitutkija
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, juuri noin.
Ilmoita asiaton viesti
Maan pyörimisliikkeeseen ei kellojen viisareiden liikkeillä ole mitään vaikutusta. Aurinko on Suomen kohdalla maasta nähtynä korkeimmillaan ja ja samalla etelässä kello 12.00, kun ollaan normaaliajassa tai sitten kello 13.00, jos päädytään pysyvästi mielivaltaiseen kesäaikaan.
Aivan tarkasti ottaen Aurinko on kello 12.00 etelässä vain sen kapean kaistan osalta, joka sattuu tarkasti oikealle leveyspiirille. Muutoin auringon sijainti on kellon viisareiden mukaan linjan itäpuolella edellä ja lännen osalta jäljessä.
Viisainta olisi sopia normaali eli talviajan vakinaistamisesta. Silloin auringon kierto olisi koko maassa kuitenkin kaikkein lähinnä aitoa auringon ja maan kiertoon perustuvaa aijan määritystä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin.
Ilmoita asiaton viesti
GMT+2 eli nykyinen normaaliaika on Suomessa ihan kohtuullinen kompromissi eri paikkakuntien paikallisista aurinkoajoista. Olisi järjen- ja luonnonvastaista, jollei kellojen siirtelyn jälkeen siirryttäisi pysyvästi tähän aikanaan. Tosin järjenvastaisuus on nykyään muotia ja valtavirtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Täysin samaa mieltä kanssasi.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyaikana ihmisten elämänrytmi ei ole enää sellainen, että herättäisiin klo 04:00 ja mentäisiin nukkumaan klo 20:00. Sehän olisi talviajan mukainen ”luonnollinen” (mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakaan) rytmi. Koska suurin osa ei kuitenkaan sitä noudata, vaan käy nukkumaan vasta iltakahdeksan jälkeen ja nukkuu yli aamuneljään, niin minusta olisi ihan järkevää, että kellonaika seuraisi enemmistön unirytmiä. Kesäaika olisi lähempänä sitä, mutta ei ihan tarpeeksi sekään, koska kesäika (kuten yllä totesin) asettaa puolenpäivän noin klo 13:sta, ja se tarkoittaisi unirytmissä sitä, että herää klo 05:00 ja menee nukkumaan klo 21:00.
Ilmoita asiaton viesti
Katselin auringon keskipäivän aikoja (Moisio) ja noin pintapuolisesti viime lauantaina esimerkiksi Porvoossa aurinko on etelässä klo 13:13 ja Porissa vasta 13:28.
http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=Por…
Ilmoita asiaton viesti
Siis kesäaikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin, talviaikaan tuntia aiemmin.
Toisin sanoen pysyvä talviaika tuntuisi luonnollisemmalta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin? Miten olisi sen ”luonnollisempaa” että aurinko olisi korkeimmillaan silloin, kun kellotaulun lukema on 12:28 kuin, että se olisi 13:28?
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan, että lapselle on helpompi oppia ajan käsite kellotaulusta kuin digitaalisista numeroista. Kellotaulu on visuaalinen väline: klo 12 ja klo 6 ovat pystysuorassa vastakkain. Miksi tehdä yksinkertaisesta monimutkaisempi ja muuttaa ne klo 13:ksi ja 7:ksi. Väitän, että visuaalisesti se on monimutkaisempaa. Pitäisikö kellotaulun numeroita siirtää vasemalle ja 13 kahdentoista paikalle?
Ilmansuunnat ovat kai myös oppimisen arvoisia näin GPS-aikanakin. Tuo aloituksessani mainitsemani nyrkkisääntö auttaa siinä paljon. Mutta siis numeroilla voidaan leikkiä, 12 onkin 13, mutta onko se vaivan arvoista?
Ilmoita asiaton viesti
On se vaivan arvoista, jos sillä saadaan kellonaika vastaamaan paremmin ihmisten vuorokausirytmiä. Ilmansuunnat toki ovat oppimisen arvoisia, mutta nyrkkisääntösi auttaa vain niitä, joilla on käytössä viisarikello. Kuinkahan monella sellainen nykyään on päivittäisessä käytössä? Minulla ainakaan ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Taisin mainita jo aloituksessa, että ”kukas sellaista edes käyttää”. Lapsille siitä sanotaan olevan hyötyä ajan kulun hahmottamisessa ja omasta kokemuksesta lapsena myös noissa ilmansuuntien oppimisessa.
Ilmoita asiaton viesti
→ 14/JK:.. ”luonnollisempaa”..
Oma puhetottumukseni on, että puoliltapäivin eli noin klo 12 aurinko on etelässä tai mahdollisimman lähellä sitä. Talviaikaan meillä se on sitä noin 15 -30 minuutin tarkkuudella, kesäaikaan siirryttyämme aurinko on etelässä vasta klo 13:15 -13:30. Tätä tarkoitin ’luonnollisuudella’.
Olisi pitänyt muistaa Wittgensteinin sanat: ”Jos jonkun asian voi sanoa, voi sen sanoa selkeästi.”
Ilmoita asiaton viesti
Termiä ”luonnollisuus” taidetaan käyttää aika usein ilmaisun ”minun mielestäni pitäisi olla näin” asemasta…
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä jos siirtyisimme Novosibirskin aikaan ja vastapainoksi työpäivä alkaisi klo 9? Sehän tuntuisi ruhtinaalliselta, kun saisi aamuunsa tunnin lisää. Toki tässä kellon käyttö kompassina vaikeutuisi.
Ilmoita asiaton viesti
🙂 Jos saa yhden tunnin lisää aamuun, niin missä on sitten vähemmän, päivässä, illassa vai yössä?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköpä tuo olisi yöstä pois, eikä sitä kukaan juuri huomaisikaan?
Ilmoita asiaton viesti
”Kello kaksitoista keskipäivällä ja aurinko korkeimmillaan” on ehkä liian helppo ja yksinkertainen muistisääntö näinä post-totuudellisina aikoina, jolloin kaikki on kyseenalaistettu.
Jos kellojen kääntely – johon ainakin minä olen tottunut ja jota osaan myös hyödyntää – lopetetaan, toivon ettemme jämähdä Moskovan aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kävi miten kävi, niin lääkärit ja marisijat saavat tekemistä.
http://jukka-konttinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kul…
Ilmoita asiaton viesti
Isoisät sitä aikoinaan yritti: Suur-Suomea aina Uralille asti. Valitkaamme siis keinotekoinen kesäaika vakioajaksemme, niin voimmekin reissata sinne Uralille saakka ilman kellojen kääntämistä! No toisaalta Turusta Tukhomaan välillä sitten pitää siirtää kelloa kaksi tuntia.
Täältä tullaan Venäjä!
Ilmoita asiaton viesti
Huono vitsi, hra Talollinen! Venäjän aikeita miehittää Suomi ei pidä mennä edistämään yhtenäisellä kellonajalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tapio Tapsa Talollinen, kommenttisi tuli hyväksyttäväkseni ja julkasin sen, koska siinä on ihan hyvä huomio ihan hauskasti esitettynä. Mutta, jos joskus haluat vielä kommentoida blogissani, tee se omalla nimellä ja kuvan kanssa niin kuin palstan säännöissä kehoitetaan tekemään.
Ilmoita asiaton viesti
Kukonlaulun aika on kaikkein tärkein kesäajan määrittelyssä. Kukonlaulun aikaan on maailmassa tapahtunut moniaita historiallisia asioita, jotka vaikuttavat vielä tänään.
Ilmoita asiaton viesti
Kellon alkuperäinen määritelmä sidottiin maapallon pyörimiseen auringon ympäri siten, että kello on paikallisesti 12 kun aurinko on havainnoijan näkökulmasta korkeimmalla. Päiväksi kutsutaan sitä aikaa, jolloin on valoisaa ja pimeää kutsutaan yöksi. Puolipäivä on valoisan ajan puoliväli. Aikavyöhykkeet tarvittiin, jotta joka kylällä ei olisi omaa aikaa ja esimerkiksi kansainvälisen matkustamisen aikataulut olisi mahdollista hallita. Aikavyöhykkeen vakioitu aika heittää tuosta auringon sijaintiin perustuvasta ajasta jonkin verran, mutta Suomessakin se normaaliaika on kohtuu hyvin paikallaan.
Ihmisten henkilökohtainen vuorokausirytmi on ihan eri juttu. Jos haluaa iltapäivällä ajoissa harrastuksiin, niin kannattaa mennä tuntia aiemmin töihin. Ei sen takia tarvitse kelloa säätää tuosta normaaliajasta mihinkään. Jos taas haluaa synkronoida työpäivänsä keski-eurooppalaiseen rytmiin, niin voi aloittaa päivänsä tuntia myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin.
Jouduin hyväksymään kommenttisi, johtuu luultavasti kuvan puuttumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kello ja siten myös kellonajat ovat vain ihmisen keksintöä, joten olisi ihan järkevää ja luonnollistakin (jos niin haluatte) että kellonajat noudattelisivat ihmisten keskimääräistä vuorokausirytmiä. Aikoinaan se olikin auringon nousun ja laskun mukainen, mutta nykyään meillä on sähkövalot, joilla saadaan tarvittaessa yö päiväksi milloin vain ja telkkari, netti ja kaikenlaisia harrastuksia, jotka pitävät meitä hereillä auringonlaskun jälkeen. Seurauksena ei sitten läheskään aina tule herättyä auringonnousun aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aika kauas itään Suomessa saa mennä, jotta aurinko olisi tasan etelässä silloin kun kello on 12:00 (talviaika): n. 12 km Joensuusta itään.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko Moskovan aika vai Keski-Euroopan aika vai joku muu mielestäsi parempi tuohon, että nyrkkisäännön tasolla aurinko paistaa etelästä kello 12?
Ilmoita asiaton viesti
→33/EJ: ”Aika kauas itään Suomessa saa mennä, jotta..”
Osmo Moisio on laatinut auringon nousu- ja laskuajoista eri paikkakunnilla hienon ohjelman. Poimin sieltä Hattuvaaran (itäraja) ja Eckerön (länsiraja) keskipäivän tiedot. Aurinko on silloin korkeimmillaan eli etelässä. Jos halutaan, että keskimäärin Suomessa aurinko on kello 12 mahdollisimman lähellä etelää, niin talviaika palvelee tätä ajatusta paremmin kuin kesäaika.
Talviaikaa (15.11.18) käytettäessä aurinko on korkeimmillaan eli etelässä
Suomen itärajalla klo 11:39 ja länsirajalla klo 12:26
Kesäaikaa (15.10.18) käytettäessä aurinko on korkeimmillaan eli etelässä
Suomen itärajalla klo 12:41 ja länsirajalla klo 13:27
http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=Eck…
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy tosiaan mennä Lieksaan asti, että löytyy Suomen normaaliajan aikavyöhykkeen keskimeridiaani. Jos sopivan aikavyöhykkeen kriteerinä pidettäisiin pienintä poikkeamaa aurinkoajasta, niin lähes koko Suomessa aurinko on etelässä alle puolen tunnin tarkkuudella klo 12. Suomen läntisimmät osat, mm. Turku, Pori ja Vaasa ovat lähempänä Keski-Euroopan aikavyöhykettä UTC +1 ja voisivat perustellusti vaatia sitä Suomen uudeksi aikavyöhykkeeksi.
Eiköhän tuo Suomen ratkaisu päädy pysyvään talviaikaan ja kukin kansalainen ruuvaa vekkarin herättämään just silloin kun sattuu huvittamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen vanhaan puhuttiin lähtemisestä jonnenkin ennen sianpieremää. Onkohan tuolle jokin kellonaika olemassa?
EDITING :
Tällainen hauska määritelmä sianpieremälle löytyi :
”
Vahvistamattoman tarinan mukaan tyytyväisenä nukkuva sika kääntää kylkeään aamuyön tai varhaisaamun tunteina päästäen siinä ohessa ilmoille henkilökohtaisen kaasunpurkauksen.
”
https://www.savonsanomat.fi/viihde/Onko-aamutuimaa…
Ilmoita asiaton viesti
Jotain outoa tuossa Moision ohjelmassa on. Lieksan sijainti on 30 astetta itäistä pituutta, joten talviajalla aurinko on korkeimmalla kohdalla tasan klo 12. Tuo ohjelma antaa klo 11.44. Eckerön sijainti on 19,5 astetta itäistä pituutta ja aurinko korkeimmalla vasta klo 12.42
Ilmoita asiaton viesti
On järkevää luopua kellonajan siirtelystä kaksi kertaa vuodessa. Alkuperäinen Suomen aika on ollut tuo Birgittan tarkoittama ”talviaika”. Termit talvi- ja kesäaika on otettu käyttöön vasta silloin kuin ”kesäaika” eli ”daylight saving time” otettiin käyttöön.
Fysiologista ja luonnonmukaista on säilyttää sama aika ympäri vuoden. Nythän esimerkiksi tulee ristiriitaa eläinten ja ihmisten välillä. Esimerkiksi lehmät eivät oikein ymmärrä sitä, että kellonaika muuttuu suhteessa valoisuuden muuttumiseen.
Jos ajatellaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja biologiaa, ovat unitutkijat ja koronobiologit lähes kauttaaltaan samaa mieltä asiasta. Valoa tulisi saada mieluummin aamuun kuin iltaan. Tämä puoltaa kiistatta sitä, että Suomen kannalta olisi biologiaa ja ihmisen fysiologiaan ja toimintakykyä ja terveydentilaa ajatellen lukita kellonaika ”talviaikaan”.
Jos sitten ajatellemme suhdettamme Eurooppaan, olisi ehkä kaikkein paras vaihtoehto se, että olisimme samassa ajassa Ruotsin, Tanskan ja Keski-Euroopan kanssa.
Miten kellon siirrosta voidaan luopua. Yksinkertaisinta olisi, että ensi keväänä ei Suomessa enää muutettaisi kellonaikaa lainkaan. Jos aikaa muutetaan vielä keväällä 2019, tulisi sitä muuttaa vielä kerran syksyllä 2019 takaisin normaaliaikaan (talviaikaan) ja lukita se sitten siihen.
Jos Keski-Eurooppa päättäisi pitää nykyisen ”kesäajan” ja Suomi pitäisi normaaliajan, olisi se itse asiassa ideaali, koska silloin päätyisimme samaan aikaan.
Jos muu Eurooppa päättäisi pitää talviajan ja myös Suomi päätyisi kesäaikaan, olisi se jossain määrin ”katastrofi”, koska silloin aikaeromme esim Ruotsiin muuttuisi kahdeksi tunniksi.
Siis, biologisesti ja lääketieteellisesti Suomen kannattaisi lukita aika normaaliaikaan eli ”talviaikaan” riippumatta siitä mitä muu Eurooppa tekee.
Olen parhaillaan Baselissa Euroopan unitutkimuskongressissa ja kysyin täällä yhdessä symposiumisssa kaikilta mielipidettä asiaan ja niin symposiumin puhujat kuin yleisön osalta vastauksena oli selvästi, että valoa tulisi saada enemmän aamuun. Keski-Euroopassahan ja varsinkaan Etelä-Euroopassahan asialla ei ole yhtälailla merkitystä, koska ne sijaitsevat lähempänä päiväntasaajaa.
Terv Markku Partinen, prof, unitutkija, neurologi
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiantuntijakommentista, joka myös vahvistaa normaaliajan käyttöönottoa ympärivuotisesti vielä yhdestä näkökulmasta. Kommenttisi tuli muuten hyväksyttäväkseni varmaankin profiilin kuvattomuuden takia.
Ilmoita asiaton viesti