Bee En tiedä. Kukaan ei tiedä. Uskoin pitkään, että aina on olemassa totuus. Mutta ennen totuutta on näkökulma ja niitä ei koskaan ole vain yhtä. Eli totuus on mahdottomuus ja sen kanssa on elettävä. Muiden elävien kanssa — järjen varassa.

No, mutta miksi ammattiliitoista ei erota…

…nyt kiireen vilkkaa suurin määrin, jos ammattiyhdistysliikkeen näkökulma ja toimet eivät vastaa jäsenistön näkemyksiä? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ihmiset eivät varmaankaan halua jäädä työelämässä täysin heitteille.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Ihmiset eivät uskalla erota, kun painostus on niin kovaa. Moni ei liittyisi edes jäseneksi, jollei heitä suorastaan pakotettaisi siihen. Se, että Ay-liike julistaa olevansa vapaa valinta, niin sitähän se ei käytännössä ole. Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät haluaisi kuulua liittoon, mutta pelkäävät sitä kalabaliikkia, mikä eroamisesta syntyisi. Eli vastaus on hyvin yksinkertainen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ihmiset eivät halua joutua työyhteisössä syrjityksi. Vaatii hieman luonnetta sellainen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Mutta jos suurin osa on eron kannalla niin silloinhan kannattaisi erota joukolla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Se tapahtuu pikkuhiljaa, kun riittävän suuri osa ei enää kuulu liittoon, niin päästään tilanteeseen, jossa voidaan jo puhua aidosta valinnanvapaudesta. Vaikeahan se on erota, jos muut eivät työskentele kanssasi tai joudut kiusaamisen kohteeksi. Harva uskaltaa sellaista vastustaa. Itse erosin 2004 ja suosittelen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #6

Tulevaisuuden näkee ken elää. Siitä en osaa sanoa mitään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Luonnehan se on kierokin luonne.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sinnulehan kieroilu on hyvin tuttua. Joten tunnet asian omakohtaisesti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #56

Oletan, että sotket minut johonkin varsinaissuomalaiseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #57

Voi voi. Aikuinen mies vielä. No jatkoja.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kysehän ei ole osaamattomuudesta tai viitseliäisyydestä. Kirkostakiin erotaan, kun tarve vaatii.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei enemmistö ole kirkostakaan eronnut, vaikka aika harva kuitenkaan aidosti uskoo ylösnousseeseen Kristukseen. Nämä asiat muuttuvat pikku hiljaa, muutamassa sukupolvessa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Eli tarkoitat, että vähään tai oikeastaan aika pitkäänkään aikaan ei ammattiyhdistysliike tule menettämään maksavaa jäsenistöään.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #16

Imiset eivät pidä kiirusta eroamisella, kunhan katselevat ensin, mitä kaikkia heikennyksiä vielä työkansalle suunnitellaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Uskon että tulevat menettämään jatkuvasti, samaan tapaan kuin kirkkokin. Jossain vaiheessa jäsenkato kiihtyy, kun ei enää "kastetakaan". Kuolema korjaa sitten vanhat pois jäsenrekisteristä.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #21

Voihan se olla, että vuosikymmenten saatossa tulee jokin toisenlainen järjestelmä turvaamaan palkansaajan oikeuksia, ettei ihan työorjuusaikaan palattaisi.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #23

Jos ihminen tekee työnsä ja vastaa tekemisistään, ei se mitään liittoa tarvitse taakseen. Liitto on laiskoja ja osaamattomia varten.
Hyvä työntekijä voisi ansaita paljonkin paremmin, jollei sen tarvitsisi näiden jalkojen perässävetäjien takia tyytyä johonkin normipalkkaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #16

Sak on menettänyt 100 000 maksavaa jäsentä vuosikymmenessä. Liitot ja keskusjärjestöt ovat karsineet väkeään.

Tällä hetkellä maksavia on hieman yli 600 000. Näin muistaisin.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen Vastaus kommenttiin #24

No, vuoden alussa vajaa miljoona jäsentä. Linkistä selviää liitoittain.

https://www.sak.fi/ammattiliitot/jasenliitot/jasen...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #25

Maksavista oli puhe. Ilmais"paperi"jäsenet erikseen. SAK:n jäsenmääristä paljastui hurja määrä ilmaa – näin ay-järjestöt liioittelevat lukujaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005517697.html

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #24

Ovatko muuten SAK:n liittojen alaiset työpaikat vähentyneet? Ja miten on ulkomaalaisten työntekijöiden järjestäytymisaste?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #24

Jos maksavia on 600000 niin aika paljon rahaa tulee (verovapaana) ay-liikkeelle. Muista liitoista en tiedä, mutta jos ne noudattavat PAM jäsenmaksun suuruutta, joka on 1,5% bruttopalkasta, ja jos oletetaan kaikkien maksavien bruttopalkkojen keskiarvoksi 3000€/kk, niin Ay-liike saa vuodessa 324 miljoonaa euroa. Kirjanpito ei taida olla julkista, eli en voi tarkistaa, mutta tuntuu, että kyseessä on hyvä business. Sen jatkamisen puolesta kannattaa taistella.

PS1: Sama ongelma ev.lut kirkollakin taitaa olla, kirkkosaleja jopa myynnissä?

PS2: Nykyajan nuoremmalle väelle on ominaista kulunut slogan "minä minä ensin, heti kaikki tänne". Tämä ilmenee siten, että solidaarisuus ei ole enää kovinkaan suuressa kurssissa.

Aikanaan työväenliike perustui nimenomaan solidaarisuuteen. En ollenkaan ihmettele, että jäsenmäärä vähenee, etenkin kun tulee ilmi "Kojamo koijjaamiset" valtion tuella.

PS3: Minulla on sellainen tieto, että ammattiyhdistykset syntyivät YHDEN firman työntekijöiden keskuudessa osapuoleksi sen SAMAN firman johdon kanssa käytäviin neuvotteluihin työehdoista. Mielestäni tämä oli aivan johdonmukainen ja käytännöllinen tapa sopia SAMASSA firmassa noudatettavista käytännöistä ja palkoista. Jos oikein muistan, Henry Ford oli mestari sopimaan asioista työntekijöiden kanssa ja homma luisti, kuten muistamme.

Miksi päätöksenteko on otettu pois parhailta asiantuntijoilta eli firman työntekijöiltä ja annettu jonnekin Hakaniemen virkamiehille, jotka eivät tunne paikallisia olosuhteita. Onko niin, etteivät Hakaniemen herrat usko, että paikalliset duunarit ymmärtäisi omaa etuaan? Ehkä he ovat oikeassa koska ovat oppineempia ja paremmin palkattuja?

Palaan vielä alkuun, kyllä Hakaniemen herrat tietävät, onhan varaa palkata 324 milj. eurolla hyvin viisaita herroja.

PS4: Hyvä muistaa, että on kuitenkin työlainsäädäntö joka määrittelee vähimmäisehdot, niin ettei kohtuuttomia sopimuksia voi tehdä Suomessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #81

Kommentin alkuosa ja PS4 pitävät paikkansa, mutta PS3 on kyllä varsin kaukana todellisuudesta. Nykyaikaiset ammattiyhdistykset ja -liitot syntyivät 1800-luvun alkupuolen Britanniassa nimenomaan kokonaisten toimialojen ja kokonaisten kaupunkien puitteissa, osittain kiltaperinteen pohjalle.

Suomen ensimmäinen nykyaikainen ammattiyhdistys oli Helsingin Kirjaltajien Lukuyhdistys, joka meni viisi päivää kestäneeseen lakkoon keväällä 1872, toimitettuaan sitä ennen kuuden kirjapainon omistajille pyynnön urakkapalkkojen nostamisesta. Neuvotteluissa ei syntynyt sopua, mutta lakon jälkeen latojien palkkoja nostettiin 15 %.

Yhdistys muutti nimensä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistykseksi vuonna 1885 ja toimii sillä nimellä edelleen.

Henry Ford oli Yhdysvaltain tärkein ammatillisen järjestäytymisen vastustaja. Hän maksoi hyviä palkkoja, jotta työntekijöillä olisi varaa tekemiinsä tuotteisiin; ja jotta nämä eivät järjestäytyisi. Nykykokemus niiltä maailman kolkilta, joissa vahvoja liittoja ei ole, todistaa, että ilman järjestöpainostusta työntekijöillä täillaista varaa ei ole.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #82

Kai tarve työväen liittoutumiseen syntyi kuitenkin työpaikoilla? Hauska havainto: Henry Ford vastusti ay-liikettä niin paljon, että maksoi sen hiljaiseksi!

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen Vastaus kommenttiin #16

Tarvittaisi uskallusta edes puhua asiasta, mutta kun painostus on niin kovaa, että kaikki kaivautuvat vain poteroihinsa. Nämäkin femakot, jotka ovat isoa tyttöä ja mälläävät meetoon kanssa, voisivat kohdistaa sen energiansa tärkeämpiin asioihin ja kehitellä samanlaisen älämälöön liitoista eroamisen taakse.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #73

Ja jos tuolta kampanjalta jäisi voimia, miten olisi innostunut kansanliike vaikka äänioikeuden lakkauttamiseksi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Birgitta & co, mitä mieltä olisitte tästä (ks. alla)?

Olen 1.10. täällä US:n blogissa jo ehdottanutkin irtisanomislakia koskevan riidan ratkaisuksi, että parannetaan nykyistä koeaikamenettelyä.

Ehdotukseni on edelleen, että normaalin koeajan jälkeen voisi olla puolen vuoden mittainen ns. tarkkailukoeaika, johon pätisi nyt kaavaillut pienen yrityksen "vähän helpotetut" irtisanomisperusteet.

Ja edellä oleva ehdotus siten, että tarkkailukoeajat koskisivat kaiken kokoisia yrityksiä, ja vielä niin, että se joka tulisi irtisanotuksi tuolla em. tarkkailukoeajalla saisi siitä vain 1,5 kuukauden karenssin 3 kuukauden sijasta.

Lisäksi lakiin tehtäisiin selvä siirtymäsäännös tarkkailukoeaikojen soveltamiseksi vanhan ja uuden lain aikana palkatuista työntekijöistä. Uusi koeaikakäytäntö ja irtisanominen koskisi vain lain voimaan astumisen jälkeen tehtyjä työsopimuksia.

Ja tämä kaikki vielä siten, että työntekijältä tulee myös pyytää hyväksyntä tähän tarkkailukoeaikaan normaalin koeajan jatkoksi, ja vieläpä niin, että laissa on eriteltynä mahdolliset irtisanomisperusteet tarkkailukoeaikana.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260301-sipilan-ha...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minä en voi enää erota, koska erosin jo kolme vuotta sitten, kun kikystä väännettiin. Olen voittanut lisäksi rahassa liki tonnin...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Onko työpaikallasi vielä liittoon kuuluvia? Jos on, niin miksi he eivät myös eroa?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Luultavasti. En ole kysynyt, koska tällaisessa asiassa omat päätökseni eivät riipu muiden mielipiteistä tai päätöksistä. Symmetrian vuoksi sallin saman muille enkä ala neuvomaan puoleen enkä toiseen.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Työnantajat vaikuttavat omissa laumoissaan, työntekijät omissaan. Vähemmistö kummastakin ryhmästä on laumojen ulkopuolella "villinä".

Enemmistö kummassakin ryhmässä maksaa jäsenmaksua ja tekee edustajiensa kautta sopimuksia. Loput ovat vapaamatkustajia.

Kaikkien ei kuitenkaan kannata koskaan järjestäytyä liittoihin. Esimerkiksi työnantajana olo voi olla tilapäistä tai pätkittäistä, sama tilanne voi olla työntekijälläkin.

Koeaikana ei työntekijän liittoon kannata liittyä, vaikka luvassa olisi pidempikin työsuhde, kun ei tiedä toteutuuko se. Silloin maksaisi turhaan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miksei koeaikana kannata liittyä liittoon? Jos katsot, ettei liittoon kannata liittyä koeaikana, miksi katsot, että liittoon kannattaa liittyä koeajan jälkeen?

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa YTK:n kautta huomattavasti halvemmalla ja sitä kannattaa kerryttää lyhyistäkin työsuhteista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tietääkseni YTK:n jäsenmaksu maksetaan kertaeränä vuodeksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #67

Ei tuo ole mikään YTK:n erityispiirre. Ihan normaali toimintatapa työttömyyskassalle. Pointti taisi olla, että kannattaa olla jäsen vaikka olisikin pätkätöissä. Itse asiassa varsinkin silloin se kannattaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Työttömyyskassaan tietenkin kannattaa kuulua. Vaikka sitten YTK:hon, jos ei muuta järjestöllistä apua kaipaa. Arvelisin kyllä, että puolitoista miljoonaa suomalaista kuuluu työttömyyskassaan, jonka jäsenmaksua ei makseta kerran vuodessa, mutta miksei sellaistakin filosofisesti voi pitää "normaalina".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #70

En näe ensimmäistäkään syytä, miksi ammattiliitot eivät tilittäisi kassan jäsenmaksua kerran vuodessa. Jos eivät näin tee, niin sietäisi vastuulliset pistää Hakaniemen torille jalkapuuhun, häpeämään turhan byrokratian luomista ja jäsenvarojen tuhlaamista. Olen kuulunut vain yhteen työttömyyskassaan. Sen jäsenmaksu ainakin maksetaan kertasuorituksena vuosittain. Muita en tunne, mutta ainakin siis kaksi.

Ainakin 14:llä työttömyyskassalla näyttäisi olevan tuloista riippumaton jäsenmaksu. Niissä jäseniä on luokkaa 1,2 miljoonaa. Valistunut arvaus voisi olla, että niissä kaikissa jäsenmaksu maksetaan kerralla vuosittain.

Niissä kassoissa, joissa jäsenmaksu on Taloussanomien listauksessa tuloista riippuvainen on puolisen miljoonaa jäsentä.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-20000...

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Sitten, kun oikein eroamaan ryhtyy, niin säästöä ajan mittaan syntyy lisää, kun eroaa puolisostaan, jos avioehdot ovat kunnossa ja kirkosta, jos suhde yläkertaan muuten on sopuisa. Myös kaikki vakuutukset on syytä irtisanoa, jos kymmeneen vuoteen ei ole sattunut mitään onnettomuutta tai vastaavaa.

Jos sitten kuitenkin jotain ikävää sattuu, niin ainahan voi huutaa Duudsoneita apuun. Karpo ei enää taida jaksaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kirkko on itse asiassa erinomainen analogia. Suurella todennäköisyydellä molemmista on yhtä paljon hyötyä. Vakuutusanalogiaa en ymmärrä ollenkaan. Voihan sen oikeusturvavakuutuksen ottaa yhtä hyvin suoraan vakuutusyhtiöltä, kuin että sen saa liiton jäsenetuna.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse asiassa kotivakuutus on riittävä oikeusturvan kannalta. Liiton vakuutuksena se on tarpeeton jokaiselle kotivakuuttajalle.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Eikös Loimaan kassan jäsenyys tarjoa samat edut ja vieläpä edullisemmin. Minä muistan nuoruuteni päivät työmarkkinoilla ay-agitaattoreiden puristuksessa työskentelyn vaikeudet. Oli se hirveää aikaa. En toivo kenellekään...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Sitähän tässä kyselen, että miksi ei ole ryntäystä yleiseen työttömyyskassaan, jokin ihmisiä pidättelee, mutta mikä?

Tässä on jo mainittu painostus työkavereiden taholta: vaatii liian paljon luonnetta. Myös, että ihmiset ovat hitaita näissä toimissaan ja vie vielä sukupolvia, että erotaan, vaikka kuinka kiukuttaisi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pidätteleekö? Onko siis viime kuukausien liitoista eronneiden määrät olleet normaalitasolla, vai kohonneet? En löytänyt nopealla googlauksella mitään dataa. Mihin perustit käsityksesi?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #19

Siihen, että asiasta ei ole uutisoitu. Vertailuna ajattelen kirkosta eroamisia, joita silloin, kun erobuumi oli korkeimmillaan, seurattiin mediassa lähes tunnin tarkkuudella. En usko, että media jättäisi näin herkullista tapahtumaa uutisoimatta tässä tilanteessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Pienet pyrähdykset ovat aika lailla merkityksettömiä suuren kuvan kannalta. Vaikkapa kirkon jäsenistö kutistunee tämä vuonna enemmän kuin Päivi Räsäsen karkoituskampanjan aikana, eikä siitä erityisen paljoa kirjoitella. Kun kuolleita on 50% enemmän kuin kastettuja, ei pääasiallinen huolenaihe liene eronneet. Liittojen käy samoin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #37

Tulevasta emme tiedä, mutta jos aikoo erota niin nythän se kannattaisi tehdä. Osoittaa, että ei ole liittojen toiminnan puolella, jos niin todella on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Tänään olisi myös hyvä päivä osoittaa, että ei usko Kristuksen ylösnousemukseen, jos niin todella on. Silti vain 74 henkilöä tekee niin.

Pidän varmuuttasi status quosta outona, kun tietoa suuntaan tai toiseen ei näyttäisi olevan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Seppo Leskinen, muistaakseni kerroit olleesi virkämies.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Muistaakseni Seppo kertoi olleensa raksalla duunarina.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Loimaan kassa ei esim. ole neuvottelemassa työehtosopimuksista, mutta loisii kyllä jäsenineen niiden etuudet.

Millaistahan olisi Sepon nuoruusvuodet työmarkkinoilla olleet, jos ay-liikettä ei olisi ollut olemassakaan?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Raimo E. Laaksonen

Laki edellyttää, että kenenkään ei tarvitse kuulua liittoon saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen riittää pelkän työttömyyskassan jäsenyys, ja kassat ovat aina liitoista erillisiä organisaatioita.

Päivä päivältä yhä useampi suomalainen ymmärtää, että ammattiliitto ei liity mitenkään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja että ammattiliitto ei maksa pennin jeniä ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista.

Esimerkiksi niin sanottu Loimaan kassa, eli YTK, laski juuri pari viikkoa sitten hintojaan, koska sen suosio on räjähdysmäisessä kasvussa.

YTK tarjoaa työttömyysturvaa ilman liittojen kuukausipalkasta viemää merkittävää osuutta. YTK jäsenmaksu on 118 € vuodessa.

Jäsenmaksu sisältää aivan samoja palveluja kuin ammattiliittojen jäsenet saavat. Oikeusturvavakuutus, oikeudellinen työsuhdeneuvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, ammatillinen vastuuvakuutus, työnhaun tuki ja lukaisat yhteistyökumppaneiden edut jäsenille.

No nyt sinä sanot, että ammattiliitto neuvottelee palkkani ja olen vapaamatkustaja. Toinenkin näkökulma on. Työantajan keskusjärjestö neuvottelee sen palkan jonka se voi maksaa.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Taisimme elää sitä aikaa, kun paperitehdas pantiin seisomaan, jos jotakin ei saatu muuten painostettua liiton jäseneksi. Ne olivat näitä Viinasen (Pertti) kulta-aikoja ne.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

40 vuotta sitten, juuri ennen Thatcherin valtaantuloa, Britannian palkansaajista yli 70% oli työehtosopimusten piirissä. Uusin luku on 26%. Jotenkin on syntynyt sellainen kuva, että aika suuri osa väestöstä on nyt havahtunut huomaamaan kehityksen yhteyden eräisiin muihin historiallisiin muutoksiin...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Viittaatko muutoksilla elintason nousuun?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Siihen varmaan ja asunnottomien ja kadulla asuvien määrään. :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

Miksi ihmeessä puhuttaisiin määrästä, kun populaatio on kasvanut yli 10%? Tai ymmärränhän minä miksi, jos on tarkoitus puskea tiettyä narratiivia, todellisesta kehityksestä välittämättä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #45

Viittaan eriarvoisuuden dramaattiseen lisääntymiseen Britanniassa. Nähdäkseni tästä ei vallitse tutkimuslaitosten kesken erimielisyyttä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #50

Olisiko siis 80-luvun alun elintaso parempi asia, koska varakkailla olisi myös suhteellisesti katsottuna kurjempaa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #54

Aiemmin tuossa jo mainittiin kadulla nukkuminen. Keskiarvojen nousu ei ole estänyt ihan absoluuttistakaan kurjistumista. On toki ollut Labour-hallituksiakin, mutta ne eivät ole pyrkineet tuhoamaan terveydenhuoltoa ja julkista liikennettä.

Eikä pelkällä puoluepolitiikalla muuten voi korvata työmarkkinaneuvotteluja. Ei varsinkaan sen jälkeen kun lailla kielletään mielenosoitusmahdollisuuksia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #55

Yllättyisin kovasti, ellei alimmankin tulodesiilin tulot olisi nousseet inflaatiota nopeammin. Onko siis kadulla nukkuvien osuus populaatiosta todellakin noussut?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Oho. Ja vieläpä kovaa vauhtia. Kieltämättä karmea kehitys, vaikka emme taida ihan helpolla löytää 1980 vertailulukua. Noita 4 800 henkilöä tulisi kyllä auttaa. Äkkiarvaamalla tuo lukumäärä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana alhaisimmillaan 2009, jolloin myös kodittomien määrä oli briteissä alhaisin sitten 2006.

Mitenkäs ne loput 6,6 miljoonaa alimmassa desiilissä?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jonkun pitäisi tehdä sivusto: eroaliitosta.fi.

Palvelu voisi toimia antamalla liitosta eroamisesta tietoa, mahdollisuuden siirtää jäsenyyden suoraan halutessa YTK:hon ja lähettää liitolle tiedot eroavasta jäsenestä.

YTK järjestää muistaakseni myös lakimies- ja työntekijäpalveluita erillistä vuosimaksua vastaan.

Liitosta eroaville voidaan järjestää vertaistukea (vrt. uskontojenuhrit -sivusto) sellaisille, jotka eroamisen yhteydessä kokevat työyhteisöissään syrjintää.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Minkähän takia esim. YTK ei ole sivustoa perustanut? Eivätkö vain ole tulleet ajatelleeksi?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

En usko, että YTK:lla on halua ryhtyä moiseen sodanjulistukseen. Kansalaisaktiivisuudella sivusto syntyisi.

Blogiotsikossa esittämääsi kysymykseesi: jos oma liittoni järjestää lakon, ryhdyn rikkuriksi. Liitollani on sääntöjen mukaan oikeus erottaa minut. Odottelen liiton päätöksiä...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

Ehkä jäsenistön tuomio langetetaan liittovaltuuston vaalissa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #49

Onko mahdollisena rikkurina liitosta poistumiseen jokin erityinen syy? Vai haluaisitko ehkä testata, että erotetaanko sinut oikeasti vai jätetäänkö jäsenmaksujen takia erottamatta? Vai mikä on syy, että et itse eroa?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #52

En minä oikeasti halua liittoni ryhtyvän lakkoon. Jos se kuitenkin ryhtyy, minä protestoin käymällä töissä lakosta huolimatta. Uskon, että näin ne huomaavat minun olevan eri mieltä kuin liiton johto. Viesti menee tällä tavoin paremmin perille kuin se, että eroaisin itse.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Mun mielestä vasemmistoliiton lehdotus lakiin kirjoitettavasta minimipalkasta olisi ihan hyvä lähtökohta.

Liitoille jäisi sitten paljon muuta huolehdittavaa, tosin niille se taitaa olla mahdoton ajatus.

Helpottaisi pienituloisten ja monen pienissä työpaikoissa työskentelevien asemaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sak menettää 10000-15000 maksavaa vuodessa tämän mukaan.
SAK:n jäsenmääristä paljastui hurja määrä ilmaa – näin ay-järjestöt liioittelevat lukujaan https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005517697.html

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Mielestäni hiukan ympäripyöreästi toimitettu juttu: jäsenmäärä, palkansaajien jäsenmäärä, EAY:lle ilmoitettu jäsenmäärä... Esimerkiksi työtöntä jäsenmaksusta vapautettua ei varmaan lasketa palkansaaja jäseneksi?

Itse ajattelen, että jäsen on jäsen ja lakkaa olemasta sitä silloin, kun ei enää ole jäsen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei kuitenkaan yhtä ympäripyöreää, kuin johtopäätösten tekeminen sen perusteella, ettei asiasta ole uutisoitu?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Sähköliitossa työtön maksoi jäsenmaksua. En muista tiedä. Jäsenmaksua maksamattomat ovat yleisimmin eläkeläisjäseniä. Myös opiskelijoita houkutellaan esim erittäin edullisin matkavakuutuksin. Mediaanipalkkainen 3000/kk maksaisi vuodessa 1,5% jäsenmaksulla taas 540€ vuodessa.

660 euroa - Tässä ammattiliitossa on kovin jäsenmaksu https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000416375.html

Sak:n liitot ovat tässä jostain syystä ahneimpia.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Liitot on tulleet liian isoiksi ja niissä toimijat harvoiksi. Todennäköisesti liitot tulee menettämään asemiaan, koska koetaan, että edut on halvemmalla saatavissa ilman liittoa.
Viimeksi ne on vahvat liitot, jotka menettää asemiaan. Sitä ennen solidaarisuus katoaa, jolloin ne alat, joilla on huono järjestäytymisaste pääsevät kokeilemaan, miten markkinat hoitaa asiat.
Maailma on muuttunut. Esim. metalli- ja paperiliitto ei ole ihan, mitä ne oli. Toinen taisi yhdistyäkin. "Wälläri" ei voi pysäyttää ulosliputettua merenkulkua.
Tuotantoa voi aina siirtää ulkomaille ja on siirretty. Sitä voi silloin siirtää myös sinne, jossa ei ole liittoja. Se on sama, mistä se osinko odottajalle tulee ja rahalla ei ole isänmaata.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Saas nähdä. Ehkä osingoilla on se kaikkein suurin voima... tai sitten ei.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Liitoilla on nyt varaa lakoilla, sillä kesän myyntikampanjalla laitettiin lakkokassaa kuntoon tulevaa varten. Nyt tuntuu siltä, että tätä syksyä varten.

https://www.salkunrakentaja.fi/2018/06/kojamo-list...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset